29.4.2013

Arvaa kuka?


Moips Huomenna on jo vappuaatto enkä voi tajuta, miten kevät on jo edennyt näin pitkälle, vaikka äskenhän vasta oli joulu!!! :o Ei siinä että tässä olisi jotain pahaa ja vappuhan on tunnetusti vuoden eka virallinen kevätpäivä, vaikka meitä onkin jo jonkin verran hellitty lämpimällä säällä ja auringon paisteella.

Nyt kun oon saanut pakolliset säästä puhumiset suoritettua, mennään aiheeseen. Huomenna koulussa on siis mahdollisuus pukeutua ja tänään sain idean tällaiseen hahmoon. Tämä kuvassa nähtävä tyyppi olen siis minä fiilistelemässä hiukan etukäteen huomista rooliasuani. Hahmo on eräästä leffasta tuttu.

Osaatko yhtään arvata tämän pienen vinkkikuvan perusteella, kuka on kyseessä?

Viettäkääs upea vappu

28.4.2013

Tanhun huumaa

Aivan mahtavaa sunnuntai-iltaa kaikille! Oon tällä hetkellä tositosi väsynyt, joten en lupaa tekstin laadusta mitään - oon kahtena viime yönä nukkunut kumpanakin sen pyöreät kolme tuntia. Vaikka silmät eivät meinaa enää pysyä auki ja ajattelin tän tekstin tehtyäni mennä unten maille (ellen nukahda kesken), fiilikseni on mitä parhain. Mulla on ollut aivan mahtava viikonloppu, johon on kuulunut kovaa treeniä, hikeä, naurua, laiskottelua, makoilua, juoksemista, myöhästymistä, kavereita, kylmäpusseja ja sideharsoa, karkkia, makaroonilaatikkoa, konsertteja, esiintymisiä, panikoimista, fiilistelyä, vanhoja ystäviä ja uusia tuttavuuksia, poloneesia, pihan poikki suihkuun puikkelehtimista, piiloleikkiä neljältä yöllä pelottavan hiljaisessa koulussa, kavereittensa nolaamista, onnistumista ja mokille nauramista. Kansantanssia parhaimmillaan.


Haminassa vietettiin Karjalaisen Nuorisoliiton Kevätpäiviä ja tapahtumaan kuului luokittelu, kykykilpailu, illanvietto ja loppukonsertti. Hyvinkään kansantanssijoista matkaan lähti neljä ryhmää ja ikäluokkia oli mukana ekaluokkalaisesta mummoon. Tunnelma oli lämmin ja matkaan lähdettiin hyvällä fiiliksellä tulevien esitysten jännäämisestä huolimatta. Bussimatka kului höpötellessä ja yhteisessä porukassa pelaillessa. Jo matkan alussa aloin tuntea itseni onnelliseksi. Tanhu on vaan niin mun juttu ja cool.


Majoituskoululle saavuttaessa oli aika pystyttää tyhjään luokkahuoneeseen meidän oma pikku leirimme - ilmapatjojen loputtomalta tuntuva pumppaus, vuoteiden sijaaminen, laukkujen avaaminen, pukupussien purkaminen ja feresit siististi paikoilleen. Peruskamaa, jonka oon tehnyt lukemattomia kertoja aina kolme-neljä vuotiaasta asti. Mukana oli kaksi ensikertalaista, joille reissu oli uutta ja outoa. Tällaisen konkarin näkökulmasta asiaa on edes vaikea ajatella, kun itselläni nämä asiat ovat alkaneet hoitua jo suunnilleen jonkinmoisena rutiinina, vaikka joka reissulla onkin mukana omanalaistaan jännitystä ja jotakin uutta.


Koska eräs nimeltämainitsematon tanssijattaremme oli viettämässä laatuaikaa Justin Bieberin keikalla, eihän me voitu mennä mitenkään nukkumaan ennen kuin saimme puuttuvan palasen keskuuteemme. Jotenkin kummallisesti päädyttiin pelaamaan norjalaista jalkapeliä keskellä yötä, perus perjantai. Yö kului myös korttia pelaillessa, höpötellessä ja päättyi viimeisenkin ilmapatjan pumppaamiseen ja epämääräiseen hihittelyyn ennen nukahtamista.


Seuraavana päivänä hilpeä tunnelma muuttui tosi jännittyneeksi, mutta silti meno jatkui pienoinen pilke silmäkulmassa, kuten meille tavallista. Pikku hihittelyä väliin jos toiseenkin, pomppimista käytävällä kuin kauris kevätpellolla konsanaan, tai ryömimistä lattialla ja matelemalla kaverin jaloissa anellen kakkupalaa. Vähän ulkokentällä pelanneille korispojille huutelua ja tuttujen bongaamista.
Kun oman luokittelukonserttimme aika alkoi lähestyä, jännitys kohosi vähintäänkin yhtä nopeasti (ellei nopeamminkin). Itse tanssin kahdessa ryhmässä, joiden nimet ovat Rikurillat ja Usva. Haastetta esiintymiseen tietty toi kahden tanssijan sidotut jalat, vastikään vaihtuneet paikat ja viime hetken muutokset.


Kun pääsin ekan kerran lavalle Rikurillojen kanssa, tunsin oloni niin keskittyneeksi, etten tajunnut edes jännittää. Esitys meni kunnialla läpi ja oon ryhmästä ylpeä erityisesti sen takia, että mukaan on syksyn aikana pompahtanut kaksi uutta tanssijaa, mikä väistämättä tuo lisää haastetta, jottei koreografia ole ylivoimaisen vaikea tai tylsistyttävän helppo.
Luokituksessa eri sarjoissa tanssivat ryhmät jaetaan neljään kategoriaan (järjestyksessä parhaimpaan): harrastus-, taito-, valio-, ja mestaruusluokka. Katselmuksen tavoitteena ei ole kilpailla toisia vastaan ja katsoa kuka on paras, vaan enemmänkin itseään vastaan. Ryhmien saama palaute antaa ohjaajalle uusia näkökulmia ohjelman työstämiseen, uusia huomioita parannettaviin asioihin ja kiitosta asioista, jotka sujuivat jo hienosti.


Toisena esiinnyin Usvan kanssa. Olimme käyttäneet paljon aikaa ja vaivaa ohjelman eteen ja kun lopulta tuli se hetki, kun oli aika mennä lavalle, esityksessä oli mukana sellainen energialataus, mistä en olisi voinut harkoissa kuvitellakaan. Vaikka olin pelosta sekaisin ja vatsassani tuntui olevan lepattavien perhosten sijasta jalkapalloa pelaavia norsuja, pystyin eläytymään mukaan hyvin ja esiintyminen oli kivaa.

 
Tänään saimme luokitteluiden tulokset ja voin ylpeänä kertoa olevani Hyvinkään kansantanssijoissa. Kolme ryhmistämme pääsivät taitoluokkaan ja tämä nimenomainen Usva sai toisen mestaruutensa! Oi sitä riemun määrää. Ja parasta oli ehkä se, kun tulosten julkaisemisen jälkeen Usva esiintyi pääkonsertissa ja olihan se helppo hymyillä mestaruus taskussa. Esiintyminen oli edellistä päivää vapautuneempaa ja revittelyä näkyi edellistä enemmän.


Iltapäivällä oli aika palata takaisin kotiin ja tästä kuolettavasta väsymyksestä huolimatta tunnen oloni onnelliseksi. Kova työ palkitaan, mutta pitäähän se muistaa että aina on parantamisen varaa. Huomenna treenataan taas Rikurillojen kanssa ja sunnuntaina Usvan. Ensi vuonna on aika ottaa omat vunukkani, 4-6 vuotiaat Peukaloiset ensimmäiselle reissulleen.

Tänään mä nukahdan hymyillen.

Heipsu

26.4.2013

Reppu pakattuna, valmiina lähtöön?

Heips! Nyt olisi luvassa nopea pikapostaus, ennen kuin mun pitää alle puolen tunnin päästä lähteä kotoa bussille ja sitten Haminaan. Tänä viikonloppuna siellä järjestetään nimittäin kansantanssiluokittelu, johon itse otan osaa kahden eri ryhmän kanssa. Mua jännittää aika paljon ja viime vuonna pärjättiin niin hyvin, että oon onnistunut asettamaan ittelleni hiljaisia tavoitteita pään sisässä ja nyt oonkin saanut aikaseksi paljon paineita. Tyhmä mikä tyhmä.


Mun alkuviikko on mennyt pääasiassa koulun parissa ja iltapäivät harrastuksissa. Pari koettakin on ollut ja samoin suoritin myös musiikkiopiston vikan kokeen ennen päättötodistusta ja nyt vaan toivon, että pääsin sen läpi, sillä olisi aivan mahtavaa saada kevät päätökseen päättötodistus kourassa! Eipä auta näin jälkeenpäin enää muuta, kuin toivoa parasta ja pelätä pahinta.




Yks mahtijuttu on myös se, että koska mulla oli henkisesti aika rankka alkuviikko, niin päätin piristää itseäni ainoalla mahdollisella ostettavalla onnella, nimittäin materian onnella! Nelly.comista shoppailin erään söpön mekon, mikä näkyy tässä postauksessa. Mikä se noista viidestä on, sitä en vielä kerro. Saatte jännityksellä odottaa viikonlopun yli. ;)


You take away the pain inside,
you brighter my days and make me smile,
sometimes i feel i could loose my life,
but then i thing about u, and everything goes allright ♡♥

Huomenna en luonnollisesti saa postausta aikaiseksi sieltä Haminasta, mutta sunnuntaina kun palaan kotiin, lupaan kirjoittaa jotain, oli se sitten vaikka keskellä yötä! Mun olisi tarkoitus dokumentoida tätä viikonloppua ja pääsette taas kurkistamaan kansantanssijan elämän kulisseihin. Reissusta tulee toivottavasti hyvä - nyt vain yritän pohtia, ettei mitään tarpeellista oo jäänyt kotiin. Aina multa jotain puuttuu, se on varma.

Että sellaisia kuulumisia ja viikonloppusuunnitelmia. Mitä te ootte suunnitelleet viikonlopuksi?

Aivan superia viikonloppua kaikille!

24.4.2013

Itkisitkö onnesta?

Heips! Nyt olisi luvassa nopea pikapostaus, ennen kuin mun pitää alle puolen tunnin päästä lähteä kotoa bussille ja sitten Haminaan. Tänä viikonloppuna siellä järjestetään nimittäin kansantanssiluokittelu, johon itse otan osaa kahden eri ryhmän kanssa. Mua jännittää aika paljon ja viime vuonna pärjättiin niin hyvin, että oon onnistunut asettamaan ittelleni hiljaisia tavoitteita pään sisässä ja nyt oonkin saanut aikaseksi paljon paineita. Tyhmä mikä tyhmä.


Mun alkuviikko on mennyt pääasiassa koulun parissa ja iltapäivät harrastuksissa. Pari koettakin on ollut ja samoin suoritin myös musiikkiopiston vikan kokeen ennen päättötodistusta ja nyt vaan toivon, että pääsin sen läpi, sillä olisi aivan mahtavaa saada kevät päätökseen päättötodistus kourassa! Eipä auta näin jälkeenpäin enää muuta, kuin toivoa parasta ja pelätä pahinta.




Yks mahtijuttu on myös se, että koska mulla oli henkisesti aika rankka alkuviikko, niin päätin piristää itseäni ainoalla mahdollisella ostettavalla onnella, nimittäin materian onnella! Nelly.comista shoppailin erään söpön mekon, mikä näkyy tässä postauksessa. Mikä se noista viidestä on, sitä en vielä kerro. Saatte jännityksellä odottaa viikonlopun yli. ;)


You take away the pain inside,
you brighter my days and make me smile,
sometimes i feel i could loose my life,
but then i thing about u, and everything goes allright ♡♥

Huomenna en luonnollisesti saa postausta aikaiseksi sieltä Haminasta, mutta sunnuntaina kun palaan kotiin, lupaan kirjoittaa jotain, oli se sitten vaikka keskellä yötä! Mun olisi tarkoitus dokumentoida tätä viikonloppua ja pääsette taas kurkistamaan kansantanssijan elämän kulisseihin. Reissusta tulee toivottavasti hyvä - nyt vain yritän pohtia, ettei mitään tarpeellista oo jäänyt kotiin. Aina multa jotain puuttuu, se on varma.

Että sellaisia kuulumisia ja viikonloppusuunnitelmia. Mitä te ootte suunnitelleet viikonlopuksi?

Aivan superia viikonloppua kaikille!

Hymy (osa 1)


Toteutan nyt 10 askelta kesään -haasteeseen liittyen yhden aiheen, joka on tällä kertaa hymy. Teen tän yksinkertaisesti; tässä teille maailman ihanin hymy! Kuvassa näette siis Sinin, mun toisen parhaan ystävän joka on nytkin just viime päivinä kuunnellu niin paljon mun murheita ja tyhmistä asioista valittamista, mutta silti jaksaa itse piristää mua, hymyillä mulle ja mikä parasta; se saa mut hymyilemään.

Haastetta suoritettu 2/10.

Heipsu

21.4.2013

Aina kelpaa vielä yhet tennarit

Mun kevätkenkävuori on näemmä kasvamassa loputtomaksi. Mä tarvitsisin kesäksi ballerinoja ja gladiaattorit ja siitä huolimatta onnistuin taas jotenkin ihmeellisesti kartuttamaan mun tennarivarastoa. Eihän mulla ollut ennestään kuin Converset ja kolmet muut tollaset. Mä en vaan voi sille mitään, miten mä onnistun ihastumaan tollasiin kenkiin yhä uudestaan ja uudestaan.

Stadium / 20 euroa

Kauan kävin tahdontaistelua kaupassa pohtien, minkä väriset kengät ostan. Suurin kamppailu käytiin valkoisten ja tummansinisten välillä ja lopulta päädyin näihin. Mulla ei oo ennestään yhtään valkosia kenkiä ja nää varmaan sopii hyvin kaikkeen kunhan vaan osaan pysyä kuralätäköistä erossa.

Mitäs tyksitte?

Hyvää sunnuntaita kaikille!

19.4.2013

Täydellinen mekko hakusessa

Koin tänään jotain niin järkyttävää ja traagista, että melkeen itkettää tätä postausta kirjottaessa... Nimittäin mä löysin mulle unelmamekon Nelly.comista pari viikkoa sitten, mutta en ehtinyt sitä kaunokaista ostaa ennen kuin joku muu nappasi tuon. Tänään tuo ihanuus oli tullut taas valikoimiin, mutta tililläni ei ole rahaa vaikka käteisenä mekon hinta olisi ollut mulla sillä hetkellä. Niimpä se jäi ostamatta ja nyt kun äitikin oli tullut kotiin ja olisi voinut ostaa sen netistä mulle, niin joku oli jälleen kerran napannut sen nenäni edestä! Vähänkö harmittaa, mutta ei auta muuta kuin toivoa parasta että se kaunokki tulisi taas valikoimiin.

Mulle tää mekko on tärkee kahdesta syystä. Ensinnäkin mulla on tänä vuonna rippijuhlat, mikä tarkoittaa samalla myös sitä, että tusinalla mun muitakin kavereita on rippijuhlat. Niissä vieraillessa olisi kiva, jos olisi joku ihana mekko ja sitten sen lisäksi mua pyydettiin juontamaan tänä vuonna meidän koulun kevätjuhla, missä olisi kanssa aikas jees ja erittäin okei, että olisi ihana mekko,  varsinkin nyt kun kaikki kattovat mua. Omiin rippijuhliin en tuota mekkoa kuitenkaan halua ja tätä maagista rippimekkoa oon yrittänyt jo monesta paikasta metsästää, mutta vielä ei ole täydellisyys kohdalleni osunut. Onhan tässä onneksi vielä reilut kolme kuukautta elokuun 4. päivään.

Höpöttelyt sikseen ja aiheeseen! Katselin hiukan mekkoja Nellystä ja nyt kysyisin teiltä, mikä näistä viidestä mekosta on lempparinne?

1.

ELISE RYAN bandeaumekko. Paljetteja yläosassa sekä topattu rinnus. Vyötäröllä rusetti ja vetoketju selässä. Tyllihame alaosassa. KLIK

Tämä suloisuus kiinnitti mun huomion heti lukuisista samaan aikaan näkyvistä mekoista. Se on erittäin tyttömäinen niin tyylillisesti kuin värillisestikin; tylliä, paljetteja, rosaa ja rusetti. Jotenkin mä tuntisin oloni varmaan sellaseksi pikku prinsessaksi tää päällä ja kukapa ei haaveilisi päivästä prinsessana? Kaikista ironisinta tässä on se, että pikkutyttönä en ikinä leikkinyt barbeilla, vaan viihdyin paljon enemmän poikien leikeissä ja nyt kymmenen vuotta myöhemmin tunnen vetoa pinkkiin ja prinsessoihin. Käyhän se näinkin päin ja kyllähän mä oon aina tiennyt olevani hiukan jäljessä.

2.

THREE LITTLE WORDS bandeaumekko. Vetoketju selässä. Vuorattu. Valmistettu 100% polyesteristä. KLIK

Noita kuvia kattoessa alkaa itkettää. Tää on nimittäin se mekko, mistä oon pari viikkoa haaveillut, tosin tää nyt on eri värinen versio siitä. Mun kaverilla on tällanen myös, mutta oranssina ja sain kokeilla sitä ihanuutta yks päivä tossa parisen viikkoa sitten. Se istu niin täydellisesti, se yläosa oli ihanan tiukka ja napakka ja helma laskeutui kauniisti ja tässä mekossa ei haittaa, vaikka vatsa pömpöttäisikin. Tällainen korallin värisenä olisi niin unelma ja lupaan, että tilaan sen heti sillä sekunnilla, kun mä saan tililleni rahaa, mikäli vaan se on silloin vielä myynnissä, kun tällä hetkellä se ei taaskaan ole.

3. 
Bandeau-mallinen CLUB L-mekko. Pitsistä kontrastikangasta sekä kiskot yläosassa. Resori takana. KLIK

Tää mekko sai mut kanssa tarkastelmaan itteään lähemmin, varmaankin tosta väristä ja pitsistä johtuen. Oon viimeaikoina ollut ihan hullaantunut tollasista pitsikuvioista ja se on ihana yksityiskohta muuten niin mutkattomaan ja yksinkertaiseen mekkoon. Huono puoli tässä on toi joka puolelta tiukkuus - esimerkiksi rippijuhlissa musta tuntuu että syön ties mitä herkkuja ja koska mun makeiskiintiöni tuntuu olevan pohjaton, maha alkaa väkisinkin pömpöttämään ja ei näy tollasessa edukseen.

4.
 
VERO MODA mekko jossa silikoninauha yläreunassa ja resori takana. Sivussa vetoketju-ja hakakiinnitys. Vyötäröllä ommeltuja laskoksia. Irroitettavat olkaimet. Pidemmän mallinen takaosa. KLIK

Tällaisia mekkoja, joissa on pidempi takaosa, on näkynyt viimeaikoina aika paljon ja uskon että ensikesänä näitä tulee näkymään kaikenlaisissa juhlissa rippijuhlista häihin. Itse oon vierastanut aika paljon noita laahuksia tai mitä lie härpäkkeitä takana ja vaikka tää väri onkin vaikka kuinka söpö, niin en tiedä miltä toi väri näyttäisi mun päällä. Mallille toi tietenkin sopii, mutta tähän listaan otin mekon mukaan ihan vaan saadakseni yleisiä mielipiteitä mekosta.

5.

ONENESS mekko. Topatut kupit sekä piilotettu vetoketju selässä. Erilaista materiaalia yläosassa sekä laskoksia vyötäröllä. Avoin osa selässä. KLIK

Juuri kun pääsin kritisoimasta noita takaa pidempiä mekkoja, törmäsin tähän suloisuuteen! Tää mekko on ihanan erilainen verrattuna useisiin mekkoihin, joissa tuo ylikasvanut takaosa on. Toi pitsi on aivan upea yksityiskohta ja mekossa olevat olkaimet ovat ehdotonta plussaa; juhlien tuoksinnassa ei tarvitse olla nostamassa mekkoa ylöspäin joka toinen sekunti! Myös toi takaosan V-aukko on jotain niin viehättävää.

Siispä kysymys kuuluu: Mikä mekoista on lempparinne? Aina on plussaa, että perustelet mielipiteesi!

Moi

18.4.2013

Makeat synttärit


En oo taas pariin päivään postaillut, koska mulla on ollut yllättävän paljon hommaa ja väsymystä ottaen huomioon, ettei mulla oo ollut ees koulua tet-viikon takia. Tet-paikan hakeminen apteekista on viikon aikana osoittautunut hyväksi valinnaksi, vaikka alussa mua vähän arveluttikin. Siellä on ollut mukavaa ja paljon erilaisia työtehtäviä, vaikka onhan siellä toisaalta ne tyypilliset päivittäiset rutiinitkin, jotka on suoritettava.

Töiden jälkeen oon ollut joka päivä jotenkin väsynyt ja päätä on särkenyt monena päivänä. Harrastuksissakaan ei oo sen takia ollut kovin mukavaa ja rentoutuminen on jäänyt vähälle. Siksi olikin super piristävää, kun muutamat mun parhaat tytöt tulivat meille keskiviikkona viettämään pienomuotoisesti mun synttäreitä. Ja vielä enemmän superia hommasta teki se, etten ollut noita tyttöjä nähnyt mun mielessä pitkältä tuntuvaan aikaan juuri tän tetin takia, vaikka yleensä oon tottunut heitä kattelemaan päivittäin koulussa.


Tiistai-iltana söin huippupaljon karkkia ja samalla sain aikaiseksi kaksi kakkua; mutakakun ja täytekakun. En oo ennen onnistunut kertaakaan saamaan itsetehdystä mutakakusta hyvärakenteista ja koossa pysyvää, mutta kerta se on ensimmäinenkin ja oon onnellinen, että se kerta osu mun kohdalle juuri nyt kun syöjiä oli tulossa ja monta! Hyvän ja mun kaltaselle tumpelolle kokille sopivan ohjeen löydät painamalla tästä.


Hih, sit keskiviikkona töiden jälkeen mulla oli julmettu kiire saada kakku koristeltua ja kamat pöytään, mutta kyllä mä onneks meilkein ehin ja oisin ehtinytkin, ellein noi hupsut olis tullu jo etuajassa! No, joka tapauksessa tollanen siitä kakusta tuli, vähän feilas noi suklaarouheet tossa sivussa mutta onhan se aika komea kakku, vai mitä ootte mieltä mun kokkaustaidoista? Hyvältä maistu ainakin.


Olin varautunut juhliin etukäteen hankkimalla tositosi paljon liikaa herkkuja ja nyt parhaillaankin syön eilisiä jämiä, joista ei tunnu olevan loppua sitten millään! Oli mutakkua, neljä pitsaa, hedelmäsalaattia kermavaahdolla, vaahtokarkkeja, riisisuklaita, lakuja, tuttifrutteja, fazerin sinistä, sipsejä ja poppareita... aivan liikaa kaikkea parasta!


Sitten siihen ehkä teitä eniten kiinnostavaan osioon, lahjoihin. ;) Kaikki jutut mitä mä sain oli aivan ihania ja loistavia, varsinkin, kun kaikki mitä sain oli juuri sitä, mitä olin toivonutkin! Ei tullut mitään turhaa tavaraa, kun kaikki menee käyttöön mitä pikimmiten. Ekaksi vuorossa yllä olevassa kuvassa esiintyvien Pihlan ja Anniinan paketit.


Pihlan paketista paljastui vallan ihanat kolme pinkin eri sävyissä komeilevaa  ginatricotin beauty -kynsilakkaa, ja kaksi pakettia H&M korvakoruja. Aivan ihania kaikki! Pinkkejä lakkoja oon himoinnut pitkään, koska en nykyisin ees paljoa tykkää pitää muun värisiä kynsiä ja kaikki vanhat lakkani on jo ihan kuivuneita pikku kökköjä. Korviksia oon myös toivonut, koska kun kohta vaan saisin ne reiät hankittua, haluun käyttää paljon kaikkia söpöjä korviksia ja ääks oon vähän turhankin innoissani jostain niin arkipäiväisestä asiasta.


Anniinan erittäin upeasta tulostinpaperi-teippipaketista paljastui jotain - jos edes mahdollista - sitäkin upeampaa! Twilightin päätösosa, joka saa mut aivan varmasti itkemään ja tunnen itseni ton kattomisen jälkeen niin mitättömäksi ja elämäni niin turhaksi, että voisin saman tien hypätä junan alle. Ja sitten mukavana pikku bonuksena leffaeväät kaupan päälle - tykkään!


Siniltä sain tän pikku etukäteissynttärilahjan ja saan kuulemma mun oikean lahjan lauantaina. Maltan tuskin oottaa mitä saan, mutta näiden kanssa odotettava aika sujuu kyllä aikas mukavasti. Sinistä mulla ei oo eiliseltä yhtään kuvaa, kun se tuli Jasminin kanssa niin jälkijunassa, että en siinä vaiheessa edes muistanut miettiä juhlien taltioimista sen kummemmin. Huomatkaa muumitikkarit eri väreissä! 


Ja yllä olevissa kuvissa näette niin mut kuin Idankin, sekä tältä mun lempparitytöltä saaman ihanan kortin ja paketin sisältöineen. Sain Idalta mun jo pitkään himoitseman Ginatricotin bandeaun, sekä siihen päälle maailman ihanimmat tekoripset, joista oon myös haaveillut ja erittäin suloiset roikkuvat korvikset, joissa on pinkkiä. :3 Aww Ida osui kyllä nappiin tällä lahjalla ja se on tainnut kuunnella mun itkuja koulun käytävillä siitä, kuinka täydellinen toi bandeau on!


Loppuun vielä laadulla pilattu kuva loppuillasta, joka me vietettiin pitkälti tanssien ja musiikkia kuunnellen meidän leffahuoneessa. Kiitos kaikille tytöille jotka olitte mukana!

Heissan

14.4.2013

Onnea ♡

Huhahihähihihöhy♡! Tänään on se päivä, jolloin oon vihdoinkin viistoista vuotta. Mulle tää ei oo mitenkään kovin tärkee ikä siinä mielessä, kun vanhempani eivät anna suostumustaan mopokorttiin, vaikka itse rahoittaisinkin, koska ovat kuulemma vaarallisiä härveleitä. :D Ainoo asia, mikä mulla nyt oikeastaan muuttuu on se, että mua ei heitetä pelkästään ulos junasta ilman lippua, vaan perään pistetään myös kaheksankympin sakko. Oih, oon odottanut tätä jo kauan. ;)

Ei vaan on tää ihan kivaa olla nyt viistoista ja jotenkin hassuu ajatella että oon jo näin iso tyttö. :D Jotenkin muistan vielä selkeesti mun vuos sitten olleet synttärit ja ei tunnu, että siitä ois kulunut näin paljon aikaa! Nytkö iskee ikäkriisi, kun tuntuu että vuodet vierii entistä nopeammin?

 
Vaikka mun prinsessapäivä on vasta ensi viikolla, oli se pakko vähän fiilistellä synttäreitä pukeutumalla mekkoon!

Mun synttäripäivän eka huomio tapahtui melkeen heti puolenyön jälkeen päivän alussa. Oli aika jännä yllätys meinaan Googlessa! Katoin että toi teksti on taas tollanen jännä ja kelasin, että tyyliin jonkun kuuluisan taitelijan syntymästä on 100 vuotta, mutta kun hiiren laitoin päälle, oli kyseessä jotain ihan muuta. ;)



Heh, oli hauska pikku yllätys. :3 Mulle ei oo aiemmin tullut koskaan tollasta, vähän jännää. Google on kiva kaveri. Sitten sähköpostista löysin toisen yllätyksen! Rekisteröidyin nimittäin alkuviikosta Nellyn jäseneksi, kun mun oli tarkotus tilata yks mekko, jonka tilaus kuitenkin seisahtu kassalla, kun joku muu ehti ostaa sen kaunokaisen mua ennen.



Nettikauppa Nelly.com oli muistanut mua seitsemän euron lahjakortilla, jolla saan siis pikkusen hintaa alaspäin seuraavasta ostoksesta kahden viikon sisällä. Eihän toi nyt hurjan iso summa oo, mutta kattaa jo postikulut ja pari euroa tipahtaa siinä samalla. Nyt vaan jos se mun haaveilema mekko tulis taas valikoimiin vaikka alkuviikosta, voisin hyvinkin tilata sen ja lahjakortin avulla hintaa jäis enää kakskymppiä! Oli kyllä mukava ylläri toi lahjakortti, pakko myöntää.


Mulla ei ollut tänään minkäänlaisia synttärijuhlia, kun pidetään sitten sukulaisille sun muille yhteiset pikkukestit varmaan tässä parin viikon päästä yhteisesti Rikun kanssa, kun rakas urpo veljeni saavuttaa aikuisuuden (vaikkei uskoisi) vapun jälkeisenä päivänä. Kavereille pidän pikkusynttärit varmaankin keskiviikkona ja sitten ens viikonloppuna olisi tarkotus vähän enemmänkin juhlia.
Vaikka mulla oli tänään aikalailla normipäivä illalla olleita neljän tunnin tanhuharkkoja myöten, olihan mulla sentään kakku! Täytekakun korvasin kuitenkin tällä kertaa juustokakulla, sillä täytekakkua tuun saamaan vielä tulevissa juhlissa pariinkin otteeseen. :)


Rakkaat bestikseni Sini ja Saara tulivat käymään meillä pikaisesti aamupäivällä syömässä sivistyneesti kakkua, laulamassa mulle polvillaan rukoillen epäsivistyneen apinasynttärilaulun, höpöttelemässä hiukan ja ottamassa muutamat kuvat ulkona. Enempää ei ehitty, kun mun piti kipittää kiiruusti harkkoihin ja Saarakin lähti junalla takaisin kotiin Karjaalle. Onneks me nähdään Saaran kanssa jo ens viikonloppuna, kun se tulee mun juhliin tottakai!




Synttäreissä ihana puoli on se, kun huomaa oikeasti kuinka ihmiset muistavat sua! Oon saanut reilusti yli sata onnittelua ja monia hölmöjä kuvakollaaseja ja rumaakin rumempia kuvia itsestäni myös - tottakai (kiitos saara, arvostan) Facebook-seinälleni tän päivän aikana. Lisäksi sain pari onnittelutekstaria ja puhelun myös, sekä muutaman pikku lahjan, joista varmasti teen jonkunlaista postausta tulevaisuudessa. :)


Nyt meen järjestelmään mun vaattekaappia, koska mun puhtaat vaatteet ei mahu sinne sekasorron joukkoon. Huomenna on eka tet-päivä apteekissa, ja mua jännittää superpaljon! Ja pakko vielä täälläkin kiittää kaikkia muistamisesta. :3

Ps. Prinsessapäivän pistän tilaukseen lauantaiksi ;)

Hihi heipsunkeipsun