31.1.2014

Tammikuun viimeinen

Heips! ♥ Ajattelin tulla kirjoittamaan teille vielä pikaiset perjantai-illan kuulumiset ennen nukkumaanmenoa ja helmikuun alkua. Hurjaa, miten tammikuu kului tosta noin vaan ja nyt on enää kaksi viikkoa hiihtolomaan... Keväällä on kyllä aina ollut tapana hurahtaa nopeasti, mutta tänä vuonna toivoisin sen kestävän vielä vähän pidempään, niin voisin nauttia huolettomasta peruskoululaisen elämästäni vielä niin paljon kuin voin. Tietty oon iloinen päästessäni vihdoinkin isomman askeleen eteenpäin, mutta toisaalta se itse omasta itsestä vastuun ottaminen ja omien valintojen tekeminen samalla kiehtoo ja kauhistuttaa. Entä jos en valitsekkaan oikein, jos olisi sittenkin pitänyt tavoitella korkeammalle ja pyrkiä johonkin erikoislukioon normin sijasta? Ja mitä kursseja mä siellä lukiossa oikein valitsen, kun mulla ei ole vielä harmainta aavistustakaan tulevaisuuden ammatista?

Mulla on muutamia juttuja, mitä haluaisin ainakin saada helmikuussa aikaiseksi. Ei mun alunperin pitänyt näistä tänne edes sen kummemmin selitellä, mutta nyt kun aloitin niin antaa mennä vaan. Ensinnäkin himoitsen hirveästi kesätyöpaikkaa ja helmikuussa monet kesätyöpaikat tulevat haettaviksi. Toivon vaan, että löytäisin jonkun mieluisan työn ja tietty siihen tarvitsee myös ripauksen onnea - niin moniin vaaditaan täysi-ikäisyyttä, että valinnanvaraa tuskin on. Mutta kuten mulle viime vuonna kävi, ainoa varma tapa jäädä vaille kesätöitä on olla hakematta lainkaan, joten nyt helmikuussa aion etsiä vaikkapa netistä mallia ja kirjoittaa huolellisen ja kattavan hakemuksen itsestäni. 
Tulossa on ystävänpäivä ja toivon että voitaisiin tehdä jotain kivaa tyttöjen kanssa sen kunniaksi. Ystävien seuraan ei kyllästy koskaan ja nykyisin, kun mullakin on myös se poikaystävä kilpailemassa mun vapaa-ajasta, ystävien kanssa ei ole tullut luonnollisesti hengailtua niin paljon, kuin aina olisin halunnut. Ja tietty aion muistaa myös poikkista tänä päivänä, kerrankin kun mulla on oma kulta tänä ällönsöpönä päivänä, jolloin nuoret parit ovat kiinni toisissaan kuin iilimadot! ;) 
Helmikuussa haluaisin myös tanssia jonkun lukiolaispojan kanssa, kun wanhat käyvät tanssimassa meidän koululla, viettää rentouttavan ja huipun hiihtoloman (vaikkei mulla vielä suunnitelmia tuolle viikolle olekaan), kerätä yhteisvastuukeräykseen varoja kauppakeskuksessa, käydä kampaajalla (♥) ja jatkaa ruokavalioni muuttamista terveellisempään suuntaan - olen siirtynyt aika pitkälti kasvislinjalle ja seuraavaksi voisi rajoittaa herkkupuolta.

Huh, tulipa paljon juttua vaikka kyseessä piti alunperin olla vain pikamoikat... Nyt mä todella jätän nämä höpinät, pakkaan huomisen laukun valmiiksi ja painun pehkuihin. Hyvää viikonloppua!

Muistutan myös, että kohta käynnistyy viimeiset minuutit osallistua blogin 1-vuotis -arvontaan, eli jos et ole vielä osallistunut, tee se nyt! 

29.1.2014

Lähtikö hyvinvoinnilta mopo käsistä?

Mulle on ollut aina itsestäänselvyys, että herkutella ei saa usein, joka päivä pitäisi käydä jonkinmoisella happihyppelyllä ulkona ja kunnon hikiliikuntaa on harrastettava viikottain. Viimeisten parin vuoden aikana liikunnan ja syömisen asema on kuitenkin korostunut mun omassa elämässä tavallista enemmän ja oon pohtinut hirveesti kaikkia aiheeseen liittyviä teemoja.


Jatkuvasti yhä enemmän ja enemmän korostetaan terveitä elämäntapoja, oikeaoppista ravitsemusta ja riittävää määrää liikuntaa. Positiivisilta kuulostavia asioita kaikki, mutta mihin tämä kaikki johtaakaan?
Mun mielestä on erittäin hyvä, että yhä useammat muuttavat elämäntyyliään terveellisempään suuntaan ja on positiivista sekä ihailtavaa, miten jotkut näkevät tavoitteidensa eteen hurjasti vaivaa muokatakseen itsestään just sen parhaimman version. Sen version, missä voivat parhaiten niin fyysisesti, kuin henkisestikin. Mutta kaikissa tapauksissa se ei oo niin mustavalkosta.

Tällä kertaa mä aion puhua teille ihan tavallisista nuorista, niin kuin mä.

Yhteiskunta kannustaa meitä voimaan hyvin ja olemaan terveitä. Kouluissa painotetaan riittävien yöunien tärkeyttä, nuorten liikunnantarvetta, ravintorikasta ruokavaliota ja kehotaan jättämään herkuttelut väliin. Sitten siellä välissä on aina joku mutta, joka kumoaa kaiken aiemmin sanotun ja kertoo, miten herkkuja voi kuitenkin syödä välillä. Ja sitten taas seuraavassa lauseessa puhutaan jo ylipainon tuomista terveysriskeistä ja kehotetaan jättämään hampparit väliin. Seuraavaksi käsitelläänkin jo erilaisia syömishäiriöitä anoreksiasta bulimiaan ja ortoreksiaan ja samassa tuntuu vain hyvältä asialta, että mättää välillä niitä munkkeja napaan. Toi koko ristiriitaisten asioiden vyyhti saattaa ehkä vaikuttaa sinänsä yksinkertaiselta, mutta entäpä sitten kun oot just muuttanut elämäntavat terveellisiksi ja hylännyt herkut ja seuraavaksi sut leimataankin jo anorektikoksi. Entä kuka muistaa niitä nuoria, jotka ovat koulutarkastusten mukaan terveitä ja tasapainoisia, mutta siitä huolimatta he kokevat huonoa omatuntoa joka ikisestä suupalasta? Ihan normaaleja nuoria, jotka tekevät illalla koko päivän puurtamisen jälkeen vatsalihakset, peffat ja punnerrukset, koska söivät päivällä palan jätskiä kun teki mieli.

Mä puhuin jo joskus aiemmin eräässä videossani siitä, miten ihmisillä on tapana leimata toisiaan helposti tietämättä kuitenkaan koko totuutta. Blondit ovat automaattisesti tyhmiä hupakoita ja niin edelleen. Kun leimaat jonkun ihmisen laihaksi, ajatteletko yhtään, millaisen taakan se voi hänelle tuoda? Keskustelin syksyllä yhden ystävän kanssa just siitä, millaisia paineita hänelle on tullut juuri niistä kehuina tarkoitetuista laihuuteen liittyvistä kommenteista. Eikä kukaan tiedä, miten hänkin kamppailee painonsa kanssa pitääkseen sen niin lähellä normaalia kuin pystyy - alipainon rajoilla kun mennään. Tietty se, miten kommentit mieltää, on kiinni ihan tapauskohtaisesti ihmisestä itsestään, mutta on oikeasti yllättävän paljon niitä ihmisiä, jotka pitävät laihaksi haukkumista ihan tasavertaisena sen kanssa, kuin sanoisi jonkun olevan suunnattoman läski.

Hyvinvointia pidetään tavoittelun arvoisena, mutta voitko hyvin matkalla "hyvinvointiin"? Treenin aloitettuasi voit ajatella olevasi just se täydellinen sinä vaikka sen kymmenen kiloa laihempana, mutta onko se kaikki sen arvoista? Ne illat, jolloin et näe kavereitasi, koska sinun on pakko noudattaa tarkkaa kuntokuuria. Ne kaikki hetket, kun itku silmässä juokset ulkona ja morkkikset, jotka tulee kun retkahdat herkkuihin? Kun treenaat, treenaat ja treenaa keskittyen siihen, miltä kroppasi näyttää ja liikunnasta on tullut pakkomielle. Älä yritä yrittämällä saada ihmisiä pitämään sinusta, vaan tee just niitä juttuja missä loistat ja mistä nautit eniten, niin just ne sulle sopivimmat ihmiset tulee sun elämään kuin itsestään. Ja jos mä en jollekin mun ystävistä kelpaa kaksi, viisi tai vaikkapa kymmenen kiloa painavampana, ne "ystävät" saa mun puolesta jäädä omaan arvoonsa.

Oman suhteeni hyvinvointiin voin tiivistää näihin sanoihin: kaikkea kohtuudella. Mielestäni kyse on siitä, että teet niitä asioita mistä tykkäät ja mistä tulee hyvä fiilis. Että saa liikunnasta sitä positiivista energiaa, huomaa tuottavansa tuloksia ja saa kropan töihin, mutta myös osaa nauttia niistä vapaapäivistä eikä ota kaikkea niin vakavasti. Viikko salaatilla oli mulle ihanaa, tunsin oloni niin energiseksi ja kevyeksi, mutta ei tehnyt kyllä yhtään pahaa syödä kavereiden kanssa Hesburgerin kerrosateria kaiken sen pupuilun jälkeen.


26.1.2014

Weeks 3-4

Heipsu! ♥ Edellisestä myweek-postauksestani on ehtinyt vierähtää yllättäen jo kaksi viikkoa, joten on taas korkea aika kerrata viimeaikaisia tapahtumia. Mulla on ollut aika mukavat ja antoisat pari viikkoa ja vaikka oon juossut ympäri ämpäri erilaisten konserttien, dogsitter-juttujen ja tanhuhommien parissa, mulla on ollut superhauskaa! Mä oon kyllä tosi onnellinen, kun oon saanut kasattua ympärilleni just sellasia harrastuksia joista nautin ja ihania ystäviä, joiden kanssa voi pitää kivaa, vaikkei olisi nähnytkään pitempään aikaan.


1. Odottelin kavereita Willassa ja tuli siinä samalla hiukan vahinkoshoppailtua... Mutta tosi kiva neule ja käytössä on ollut jo parikin kertaa! ♥ 2. Rakkaan Idan kanssa koulussa. Ahkerat opiskelijat ♥ 3. Ulkona on alkanut nyt ne ihanat kylmät ja kirpeät talvipakkaset ja omaan varustukseeni on kuulunut monenakin päivänä ulkohousut - ei paljoa kiinnosta enää ulkonäkö ja katu-uskottavuus, kun pakkasraja on yli 20 astetta joten näillä mennään ♥ 4. Herkuteltiin Hesburgerissa kerroshamppareilla


5. Käväisin myös hammaslääkärissä - kääks! Mitään ei kuitenkaan loppujen lopuksi tehty; samoja yörautoja joudun pitämään jatkossakin ♥ 6. Toi karvalakki on ollut mun pelastus näillä pakkasilla. Ainoa vaan, että en tajunnut laittaa sitä myös lenkille päähän ja onnistuin palelluttamaan korvani ♥ 7. Otettiin Idan kanssa yhtenä lauantai-aamuna kuvia toinen toisistamme ulkona. Toi oli just yks niistä täydellisimmistä talvipäivistä, mitä on. Aurinko ♥ 8. Samana iltana herkuteltiin oikein olan takaa ja katsottiin Putousta hiukan isommalla kaveriporukalla. Ei oikein oo tänä vuonna napannut, vaikka kaikki aiemmat kaudet oon kyllä uskollisesti kattonut. Mitä mieltä te ootte tästä kaudesta?


9. Oltiin ostamassa ystävälle synttärilahjaa, mutta tarttuipa siinä itsellekin mukaan parikin juttua. Hups. Mutta toi koru on niin söpö ja se oli kyllä rakkautta ensi silmäyksellä! ♥ 10. Jei, viikko tettiä eikä tarvii huolehtia koulusta. Teki kyllä niin hyvää hienostella hameissa ja korkkareissa koko viikko ja juoda sitä ihanaa kahvia. Sitä meni aivan tajuton määrä päivässä ja joinkin varmaan viidessä päivässä enemmän sitä kuin koko viime syksynä yhteensä!  ♥ 11. Illan hämärtyessä lenkillä koiran kanssa... ♥ 12. Oon viime aikoina nukkunut vähän huonosti, mutta minkä sille mahtaa, kun parhaat inspikset iskee aina iltaisin? Muokkasin tätäkin kuvaa pitkälle yöhön



13. Lenkitin pitkästä aikaa tätä söpöä villakoiraa, joka on kyllä puettu usein jopa paremmin kuin lenkittäjä itse ♥ 14. Lauantaina marssimme Hyvinkään keskustan läpi Taiteen ketjussa taiteen perusopetuksen ja lasten ja nuorten taidekasvatuksen puolesta. Vähän on laginen olo matkalla lähes tulkoon heti heräämisen jälkeen ulos pakkaseen jillaamaan, mutta itseasiassa se oli yllättävän hauskaa! ♥ 15. Vietimme myös ystävän synttäreitä pikku porukalla ♥ 16. Avasin luistelukauden yhdessä poikaystävän kanssa ja yllättävän hyvin pysyttiin pystyssä kumpikin!


Aion vielä tänä iltana tsekata huomiset koulujutut, vähän kauhistuttaa taas opiskeluun palaaminen viikon irtioton jälkeen... Ja hui kamalaa, miten kohta on jo helmikuu. Aika kuluu nopeesti, kun on paljon tekemistä. Viettäkääs vielä muistamisen arvoiset ja ihanat tammikuun vikat päivät! :)


Seuraa Instagramissa:

25.1.2014

Auringon säteitä ja jääkiteitä


Pääsin käymään perjantaina Hyvinkään yläpuolella. Eka vähän jännäsi, miten korkealla sitä ollaan, mutta sitten se kaikki kauneus vei ajatukset muualle. Ihana aurinko ja ihana lumi! ♥ 


Illalla vietettiin kavereiden kanssa Saaran synttäreitä ja vaihdettiin vielä farkut vähän freesimpiin mekkoihin tunnelman luomiseksi. 
Tällä hetkellä mulla on tosi mukava ja rentoutunut olo. Viettäkää rauhallinen sunnuntai ja ladatkaa voimia tulevaan viikkoon!

24.1.2014

Hiusten hoidon ja muotoilun lempparit

Heippa ja mukavaa alkavaa viikonloppua! ♥ En oo pitkään aikaan väsännyt teille kauneuden vaalimiseen liittyviä postauksia, joten koin nyt vallan mainioksi hetkeksi vinkata teille minun hiustenhoito ja -muotoilutuotteiden suosikkimerkkejä! Tosiaan pilasin hiukseni aivan totaalisesti viime vuoden keväänä värjäilemällä ja suoristamalla niitä holtittomasti ja jatkuvasti. Niimpä kesäkuun 1. päivänä tukkani ylettyi valehtelematta juuri ja juuri olkapäiden yli (kuva 2) ja mm. noiden ruskeiden dippien (kuva 1) aika oli ohi, sillä koko värjäys piti leikata pois latvojen äärimmäisen huonosta kunnosta johtuen.


Kesän ikävästä aloituksesta viisastuneena otin loman ajan ihan iisisti tukan kanssa. Tiukat kaksi kuukautta ilman värjäystä, lämpökäsittelyä ja mahdollisimman vähällä pesulla tukka ehti kasvaa elokuun alun rippijuhliin (kuva 3) ihan mukavasti. Juhlieni jälkeen aloin ottaa hiukan rennommin ja pikkuhiljaa olen alkanut taas lämpökäsitellä tukkaani. Väriä on lisätty syksyn aikana parikin kertaa perus blondista kestoväristä pinkkiin suoraväriin. Nyt oon kuitenkin pitänyt kohtuullisesti taukoa värjäysten välissä, leikannut itse hiukan latvojani kotona ja lämpökäsittely on vähentynyt runsaasti verrattuna viime kevääseen.

Hiusten hoidon lempparit:



Kaksi ehdotonta suosikkimerkkiäni hiustenhoidon suhteen ovat Lóréal Paris ja Four Seasons. Elvitalin hiustenhoitoöljyyn tutustuin kesällä hiusteni kunnosta huolestuneena ja tehokuurin myötä aloin käyttää ainetta päivittäin! Tykkään tosi paljon ja hiuksista tulee niin silkkisen kiiltävät ja pehmeät. Tuote on erittäin riittoisaa ja itselläni kuluu yksi purkki 3-4 kuukaudessa. Elvitalin hiuksiin jätettävä hoitovoide korjaa ja siloittaa hiuksien pintaa. Käytän tuotetta säännöllisesti aina hiusten pesun yhteydessä pyyhekuuviin hiuksiin.

Kampaamoista ostettava Four Seasons on noussut suosikikseni jo ajat sitten, jolloin ihastuin totaalisesti tuon pinkin hiusten hoitosuihkeen tuoksuun. Tähän päivään mennessä tuoksu on kuitenkin ehtinyt jo muuttua, mutta vaikutukset ovat edelleen samat. Varsinkin luonnonkiharoiden hiusteni harjaus helpottuu tämän avulla, takut selkenevät helpommin ja sähköisyys vähenee. Merkillä on myös monia muita hyviä tuotteita, kuten tuo hiuspuuteri, joka oli ihan kelpo, mutta itse en sen kummemmin ihastunut.

Hiusten muotoilun lempparit:


Kaikki jotka omistavat luonnonkiharat hiukset, osaavat varmaankin samaistua tilanteeseen, jossa hiukset pysyvät suoristettuina vain hetken, ennen kuin alkavat taas vaivihkaa kihartua ja kunnolla kiharrettuna vain hetken, kun korkkiruuvit latistuvat. Tuttua? Ongelmaan tuskin löytyy mitään toimivaa kokonaisvaltaista ratkaisua, mutta kampausten kestoa olen pidentänyt onnistuneesti Wellan muotoilutuotteilla. Tuotteet ovat edullisia ja toimivia. Muotovaahtoa tulee käytettyä harvemmin (joskus föönatessa tai jonkinsortin kampauksia väsätessä), mutta lakkaa saatan helpostikin suihkauttaa ihan normi päivinä. Hinta-laatu suhde on erinomainen!

Itse muotoilussa suosin TRESemméä. Kyseinen lämpösuojasuihke on ollut ykkönen vaikka kuinka pitkään. Yksinkertaisesti paras ikinä kokeilemani. Voitti mennen tullen monet muut. Tykkään siitä, että tuote ei jätä hiuksia likaisen tai tahmaisen oloiseksi. Se myös tuoksuu miellyttävältä ja edesauttaa muotoilua suojaamalla hiuksia, nopeuttamalla prosessia ja pidentämällä lopputulosta. Tykkään tykkään tykkään!

Sellaisia lempparituotteita. Löytyikö joukosta omia suosikkejasi, vai jäikö joku huonon hiuspäivän ehdoton pelastaja kokonaan mainitsematta? Jaa ihmeessä omat parhaat hiustenhoitovinkkisi kommenttiboksin puolella!

22.1.2014

Tiimarihulluus


Heips ihanaiset! ♥ Täällä teille kirjoittelee tällä hetkellä varsin väsynyt ja kaikin puolin sekava sotasankari, jonka viikkoon on sisältynyt tähän mennessä jo parikin maanantaita. Ei oo ihan mennyt kaikki putkeen ja mielialat vaihtelevat nollasta sataan puolessa sekunnissa, minkä varmasti monet seurassani olleet ovat huomanneet, ainakin poikaystäväni jos kuka. Mutta ehkä tällaisetkin päivät ovat joskus sallittuja ja sitä paitsi on ollut sellainen flow päällä jo niin monta päivää putkeen, että pieni takapakki ei ollut mikään yllätys. 

Ei mulla ole asiat mitenkään huonosti, vaan jotenkin on ollut niin paljon tekemistä tällä viikolla. Luulin tästä tulevan helppoa, kun ei ole viikkoon koulua ja käyn "vaan" tetissä, mutta aiempiin tet-paikkoihini verrattuna täällä on saanut paiskia paljon enemmän töitä ja itseasiassa hyvä vaan! Mun mielestä ainakin on paljon kivempi viettää päivä tehden jotakin hyödyllistä ja voi sitten jälkeenpäin nauttia rauhasta ja työnsä jäljestä, kuin seistä monta tuntia putkeen toisten tiellä. Töitä tehdessä se aikakin kuluu nopeammin. Sen puoleen mulla ei siis ole valittamista, mutta tähän tetin päälle on yllättäen kasautunut menoja, joista en aiemmin tiennyt mitään! Yhtäkkiä meitsin rentoiluviikolle on kasautunut yli tuplasti dogsitter-hommia normaaliin verrattuna, lauantaille illan tanhukeikan lisäksi vielä aamupäivälle kitaraesitys ja edellisen viikon kokous siirtyi viikolla eteenpäin ja se odottaa mua sunnuntaille. Menossa oon tosiaan pysynyt, mutta toisaalta just se koirien lenkitys tuo aika paljon potkua päivään, kun on yksinkertaisesti pakko mennä pihalle pakkaseen päästelemään turhat höyryt pois.


Huh, tulipa pitkä vuodatus vaikka alunperin mun ei ollut edes tarkoitus kerrata kuulumisiani sen kummemmin. Tehty mikä tehty. Joka tapauksessa ehdin tänään käydä töiden ja koiran lenkityksen jälkeen ystäväni kanssa kauppakeskuksessa kiertelemässä. Tällä kertaa ihan vain yhden toisen ystävän synttärilahjan merkeissä, eikä itseämme varten (ihan kuin mulla muka nyt olisi edes varaa ostella itselleni mitään, palkkapäivä tule jo!) Vaan kuinkas siinä kävikään? Kun kaksi täysin bimboa ysiluokkalaista tytsyä päästetään irti Tiimarin hullujen loppuunmyyntien ovella, ei ole paluuta - ainakaan tyhjin käsin! Voitteko kuvitella, että minä, joka kokkailen sen pari kertaa vuodessa äitien ja isien päivien lisäksi ostin aivan älyttömän söpön reseptivihon pelkän kannen perusteella. Ei mulla sinne mitään reseptejä ole, kun en ruokaa laita. Sen lisäksi mulle tarttui vielä yksi tekonahkakantinen avokirja, jolle mulla ei ainakaan toistaiseksi ole mitään käyttöä. Ja siihen päälle yks perus kierrevihko, jonka kannessa on joku ihme mörkö. Justiinsa juu, nyt ainakin on vihkoja sitten jos niille joku kaunis päivä löytyisi oikeasti käyttöä! Ja mainosteeveen tapaan: ei siinä vielä kaikki! Löydettiin ystävän kanssa aivan ihanan suloisilla kuvilla varustettuja nenäliinoja, joita napattiin mukaan sitten yhteensä sellaiset kahdeksan pakettia. Itse vielä kuulun niihin ihmisiin, jotka harvemmin nenäliinoja käyttää, kunhan nyt jotain paperia saa kun tarve vaatii.

Nämä aiemmat ostokset ovat sentään jonkun järjen puitteissa fiksuiksi luokiteltuja, mutta voitteko uskoa että mä ostin lasipurkin? Itseasiassa vielä kaksi! Olihan ne söpöjä kaupan hyllyllä, mutta mitä mä niillä ihan oikeasti teen???? Ehkä mä jotain käyttöä löydän, mutta toi Tiimarihulluus on kyllä niin salakavala tauti että ei siinä ole aina ihan järki kädessä ostoksilla.
Yksi asia mulla sentään on, mistä mä oikeesti tykkään ja tositosi paljon tykkäänkin! Nimittäin Glitterin alesta nappasin mukaan tuon aivan ihanan kullan värisen korun, jonka söpöt helmet ja sydämet sulattivat meitsin oitis. Aivan ihana



Onneksi Tiimari menee kiinni huomenna, niin ei tarvitse sen koommin enää ratketa mokomiin hullutuksen ansoihin. Enää jää se kysymys, mistä mä kaiken söpön, pienen ja turhan krääsän tästä lähtien ostan?

20.1.2014

1-vuotis synttärit


Tänään koitti se päivä, jolloin rakas vauvani saa vihdoin viettää ekoja synttäreitään! Aika on kulunut jotenkin niin nopeasti ja paljon on ehtinyt tapahtua vuoden aikana. Koska synttäreihin kuuluu olennaisena osana lahjat, päätin piristää blogiani uudella ulkoasulla ja siivosin siinä samalla blogin tunnisteet. Toivottavasti uusi ulkoasu miellyttää teitä, itse ainakin tykkään tästä paljon enemmän kuin vanhasta ja mikä olisikaan parempi päivä uudistaa blogia, kuin ikiomat synttärit!

Kuluneen vuoden aikana blogista on tullut minulle jonkinlainen henkireikä stressaavan arjen ja teini-iän murjotusten keskellä. On ihana päästä jakamaan omia syvällisiä ja ei-niin-syvällisiä ajatuksia teidän lukijoiden kanssa ja samalla siinä omatkin ajatukset usein selkenevät. Oon todella onnellinen joka ikisestä lukijasta, joka seuraa mun blogia. Te teette bloggaamisesta koko touhun arvoista ja arvostan todella paljon meidän kommenttien vaihtoja ja sitä vuorovaikutusta, mitä kommenttiboksin puolella käydään. Sitä se bloggaaminen parhaimmillaan on, kun saa kuulla palautetta tekemästään työstä, herättää keskustelua ja saa mielipiteitä aikaan. Oon varma, etten jaksaisi nähdä tätä kaikkea vaivaa bloggaamisen eteen, jos en tietäisi siellä ruudun toisella puolella olevan noin monta ihanaa ihmistä odottamassa uusia postauksia.

Nyt olisi siis kiitoksen paikka sinulle siellä, joka olet ollut mukana seuraamassa touhujani: kiitos!

19.1.2014

Työni dogsitterinä

Heips! ♥ Mulle heiteltiin pari päivää sitten kommenttiboksin puolelle toivetta erillisestä infopaketista dogsitter-toiminnan suhteen ja omistinkin nyt kokonaisen postauksen aiheelle. Toivottavasti tästä on hyötyä ja iloa joillekin ehkä tästä työstä haaveileville nuorille!


Oon pienestä asti pitänyt tosi paljon koirista ja synnyin koiraperheeseen. Ne on mulle niin tärkeitä ja rakkaita otuksia, että musta kuulosti tosi luonnolliselta työskennellä koirien parissa ja saada siitä rahaa. Kun sitten näin kaksi vuotta sitten koulun ilmoitustaululla mainoksen alkavasta 4h:n dogsitter-kurssista, ilmoittauduin oitis. 

Kurssi oli aika hintava, mutta on sitten töiden teon mukana maksanut itsensä takaisin. Kyllä siinä kuitenkin sai reilusti yli pari kolme kuukautta tehdä ihan tosissaan töitä, ennen kuin alkoi olla taas rahasaldo plussan puolella. Kurssilla käytiin läpi käytännön asioita dogsitterinä toimimisesta ja tunneilla kävi ulkopuolisia vieraita mm. löytöeläinkodista, eläinkaupasta ja poliisilaitokselta kertomassa kukin omasta erikoisalastaan liittyen koiriin. Tunnit olivat siis sinänsä mielenkiintoisia ja kiertävät opet olivat pääasiassa tosi hyviä tyyppejä ja tuntien aiheet olivat mielenkiintoisia. Vikalla tunnilla oli sitten eräänlainen loppukoe, jossa oli muutamia ongelman ratkaisutehtäviä ja sovellettiin viimeisten viikkojen aikana saatuja tietoja.

Dogsitterin työ riippuu aina asiakkaasta ja sehän on pitkälti asiakaspalvelutyötä. On hyvä muistaa, että asiakkailla en tässä tapauksessa tarkoita pelkkiä ihmisiä, vaan myös koiria. Työ tehdään pitkälti heidän ehdoillaan ja kaikki paikat ovat olleet erilaisia. Työ on pääasiassa koirien ulkoilutusta, mutta välillä myös ruokintaa, seuranpitoa ja joskus saattaa olla myös mahdollista saada eläin kotiin hoitoon yön yli. Itse en ole kuitenkaan tähän mennessä saanut sopivaa tilaisuutta ottaa koiraa kotihoitoon.
Palkka ei ole kovinkaan mittava, mutta esimerkiksi lehtienjako on työmääräänsä ja tunteihin suhteutettuna paljon vähempipalkkaista, kuin koirien lenkitys. Rahan vuoksi tätä hommaa ei kuitenkaan kannata tehdä, vaan siinä vaaditaan myös että pärjätään ja viihdytään koirien parissa. Työajat vaihtelevat sen mukaan, mitä asiakkaan kanssa ollaan erikseen sovittu. Useinmiten lenkitys kestää sen tunnin tai puoli.


Uusia työtarjouksia tulee puhelimitse tekstareina ja jos on ollut tarpeeksi nopea, saa keikan itselleen. Sitten mennään tapaamaan koiran omistajaa ja täytetään tarpeelliset paperit. Yleensä tällä ensimmäisellä tutustumiskäynnillä on myös hyvä kysyä omistajalta, voitaisiinko koiraa viedä yhdessä pikku lenkille, niin tutustuu koiraan ja näkee myös, miten omistaja käsittelee koiraa. On hyvä varautua siihen, että koiria voi olla ihan eri kokoisia pikkulaukkuun mahtuvista massiivisiin raskaansarjan koiriin. Niiden käyttäytymisissä on myös huimia eroja ja on hyvä kysyä omistajalta, mitä käskyjä koira osaa noudattaa ja kannattaako lenkillä esim. karttaa muita koiria vai tuleeko se hyvin toimeen muiden kanssa.

Tykkään itse olla dogsitterinä, vaikka välillä on kyllä varsin tylsää talsia kovassa pakkasessa tai kurassa ja vesisateessa, kun jotkut paljon mielenkiintoisemmat asiat ovat kotona odottamassa. Työ vaatii siis sitoutumista samalla lailla, kuin mikä tahansa muu työ. Viime hetken peruutukset eivät ole mahdollisia, koska koiran on yksinkertaisesti pakko päästä ulos. Vaikka työtä tehdään pitkälti koirien parissa, on myös hyvä muistaa, että työhön liittyy asiakaspalvelu. Vaikka kuinka olisi huono päivä, pitää vaan kerätä itsensä ja hymyillä iloisesti samalla, kun toivottaa hyvää päivänjatkoa. Kuka nyt palkkaisi itselleen murjottavan ja töykeän teinin, kun tarjolla on myös niitä iloisia ja mukavia nuoria neitejä?

Itselleni työ on vallan sopiva ja oon saanut tosi paljon irti näiden kahden vuoden aikana muutamista vastoinkäymisistä huolimatta. Oon myös saanut monia aivan ihania uusia nelijalkaisia ystäviä!
 

18.1.2014

Miljoona syytä hymyillä


Heipparallaa kaikki muruset siellä ruudun takana! ♥  Täällä on yksi niiiin iloinen bloggaaja taas pitkästä aikaa, että huh huh. Näitä multimaalisen onnellisuuden ja aikaansaavuuden päiviä tulee niin harvoin, että niistä pitää kyllä ottaa kaikki irti ja niinhän mä teenkin. Aamulla käveltiin reippaina tyttöinä yhessä ihanan Idan kanssa tuonne kirpeään, valoiseen ja piristävään talvipakkaseen nauttimaan auringon paisteesta ja ottamaan kuvia toinen toisistamme. Oon kyllä niin onnellinen siitä, että mulla on tollainen bloggaava kaveri, joka ymmärtää mun tarpeen hillua ilman takkia tuolla lähes kahdenkymmenen asteen pakkasessa ottamassa kuvia toistensa perään - hullunahan mua pidetään ja viimeksi sain veljeltäni kuulla, kuinka typerää on kulkea tuolla pelkissä sisävaatteissa.

neule - Seppälä / farkut - Cubus / kiilakorot - Spirit Store

Kuvailun jälkeen riensin kotiin sulattelemaan varpaitani ja sormiani, tuuletin petivaatteet, imuroin huoneeni samalla laulellen, siivosin kiltisti myös vanhempieni makuuhuoneen ja autoin iskää ruoanlaitossa. Nyt olen viimeiset tunnit viettänyt koneen parissa ja maanantaina näettekin, mitä olen puuhaillut... Blogin synttäreihin on nimittäin enää kaksi yötä ja jotain spesiaalia on siis luvassa! ;)

Näistä perusvaatteista mulla ei ole teille sen kummempaa sanottavaa. Tuo uusi punainen neule on noussut lemppariksi näissä muutamissa päivissä ja se sopii hyvin tuomaan vähän väriä mun syys- ja talvivaatteisiin, jotka tuppaavat olemaan tummanpuhuvia. Ensi viikolla nuo mustat siistit farkut saavat paljon käyttöä, kun vietän yläasteen viimeistä tet-viikkoa toimistotöiden parissa ja saan leikkiä kunnon bisnesnaista... Toivottavasti löydän tarpeeksi asiallisia ja edustavia kuteita jostain vaatekaappini kätköistä sinne. :)

Jatkan iltaa vielä blogin parissa tehden etukäteen muutamia olennaisia juttuja ja huomiseksi olisi tarkoitus tehdä toivottua postausta tarkemmin dogsitter-toiminnasta. Illemmalla meille saapuu jonkinmoinen kokoonpano kavereita ja pistetään oma Putouksen kisakatsomo pystyyn ja jatketaan siitä varmaan vielä jonkun leffan parissa. Aivan ihanaa lauantaita sinulle! ♥ 

16.1.2014

Tavallinen torstai

Heips! ♥ Oon tehnyt teille aina välillä fiiliksen mukaan useasti toivottuja my day -postauksia niin videon kuin tekstinkin muodossa. Tänään taas napsin kuvia päivän varrelta ja tällä kertaa pääsette mukaani viettämään aivan tavallista torstaita.


8:30


Tänään sain nukkua pitkään ja heräsin vasta puoli yhdeksän maissa. Siitä päivä lähti rauhassa käyntiin aamupalalla, radion kuuntelulla, meikkaamisella ja pukemisella. Toi mun paletti näyttää nykyisin muuten aikas hassulta, sillä huomaatte varmaan mikä väri on mun ehdoton lemppari! Ei tuo ruskea sen kummempi ole, kuin muutkaan, mutta se on just täydellinen väri mun kulmakarvoille ja sitä kuluu päivittäin.

9:45


En suunnannut kuitenkaan ihan ensimmäisenä kouluun, vaan kävin hammaslääkärissä. Oli muuten hassut hoitajat, kyselivät vaan mun hiuksista, niiden luonnonkiharuudesta ja siitä, haluaisinko niiden olevan suorat. Sitten totesivat että etelänmatkoilla mulle varmaan vihellellään perään... Muistan kun viime kerralla tämä kyseinen kaksikko kehui mun hametta ja vaatteita ja sanoivat, että itsekin voisivat pitää samanlaisia. En tiedä, pitäisikö se ottaa kohteliaisuutena, kun kyseessä on varmasti yli viisikymppinen nainen. :D Mutta hupaisia ovat kyllä ja ainakaan ei tarvitse ajatella sitä, mitä siellä suussa tapahtuu, kun yrittää olla nauramatta liiaksi niiden jutuille. Oon muuten kunnon kalkkilaivan kapteeni tossa koulumatkakuvassa, pitäisi varmaan alkaa taas hyödyntämään huulipunakokoelmaani näillä talvipakkasilla.

10:15


Myöhästyin pikkasen koulusta hammaslääkärin takia, mutta eipä mulla sen kummemmin kiire ollutkaan... Tänään oli aika perus päivä; opoa, mantsaa, äikkää, ruotsia ja valinnaista köksää. 

11:55


Voi että oon niin onnellinen, kun mun puhelin on taas toimintakunnossa! Sain meinaan kaksi kuukautta pärjätä sattuneista syistä ilman ja oi sitä ilon tunnetta, kun voi taas viettää välitunnit instagramia selaillen.

15.40


Päästiin koulusta pois hitusen aiemmin saatuamme kokkailut kuosiin ja vietin ylijäämäajan musaopistolla ahkerasti huomiseen mantsankokeeseen kerratessa. Sen jälkeen olin tunnin kitaratunnilla.

18:10


Soittelun jälkeen vein hoitokoiran lenkille, mistä suuntasinkin kaupan kautta ystävälleni lukemaan yhdessä huomiseen kokeeseen. Ollaan vasta viime kevään lopussa hoksattu tämä yhdessä lukemisen ihanuus. Kynttilät palamaan, kunnon lukueväät esille ja molemmat saavat vuorotellen leikkiä opettajaa ja esittää kysymyksiä. Tehokasta opiskelua niitä kaikki nauruja, juoruiluja ja viestitaukoja unohtamatta!

21:00


Yhdeksän maissa sain kaverilta autokyydin kotiin eikä tarvinnut edes kävellä tuolla pakkasessa! Tässä se ilta onkin sitten kulunut tietokoneella blogeja lukien ja tietty aiemmin illalla skippaantunutta Salkkarijaksoa katsellen. Nyt kohta, kun postaus on julkaisukunnossa, alan varmaan pikkuhiljaa hipsiä punkkaa kohti ja kertaan todennäköisesti vielä vähän sitä mantsaa...

Mitä tyksitte näistä my day -postauksista?

15.1.2014

Vahinkoshoppailua


Moikka! Mä kävin eilen pikaisella shoppailukierroksella odotellessani syömisseuraa kaupungilla ja nappasin mukaan tämän suloisen neuleen. Tällaisia vahinko-ostoksia sitä tulee tehtyä, kun hilluu turhanpäiten ostoskeskuksessa... Mä kuitenkin tykkään uudesta paidastani tosi paljon ja neule pääsi heti tänään käyttöön. Hintaa oli laskettu -70% joten maksettavaksi jäi kuusi euroa - aikamoinen löytö, vai mitä?

Huomenna mun olisi tarkoitus selvitä ensiksi kunnialla läpi pitkän päivän ja harrastusten, sekä illalla linnoittautua yhdessä Sinin kanssa lukemaan perjantaiseen mantsankokeeseen. Huh miten tää koulu tuottaa mulle nykyisin aivan valtavasti stressiä, mutta ihmekös se kun peruskoulukin on koko ajan lähestymässä kohti loppuaan. Yhteishaku on jo aivan kulman takana ja voi että miten mua jännittää, vaikka käytännössä tiedänkin jo mihin kouluun haen. Ikuinen stressaaja luonne, minkäs sille mahdan.

13.1.2014

Tanhuvuosi käyntiin Folkkiksella


Heipähei! Mä ajattelin tulla moikkailemaan teille jonkinsortin pikakuulumiset näin ennen viikonlopun päättymistä ja kertoa, että ihan tolpillaan sitä vielä ollaan kaikesta huolimatta. Risteily meni vallan mainiosti. Ne, jotka ovat onnellisesti säästyneet mun fanaattiselta etukäteishehkutukselta, kuulevat nyt mistä on kyse. Folklandia on festivaali, joka järjestetään vuosittain kansanmusiikki ja -tanssiväelle. Tapahtumaan osallistuu noin 1000 esiintyjää ja yli 100 erilaista kokoonpanoa seitsemästä Euroopan maasta. Ei paha, eihän?

Itse osallistuin viime vuonna risteilylle ekaa kertaa ja fiilikset jälkeenpäin olivat aivan mahtavat. Koko laiva täynnä saman henkistä porukkaa soittamassa, tanssimassa ja pitämässä hauskaa! Kerroksesta, käytävästä tai baarista huolimatta kaikkialla soi livemusiikki ja porukka on vaan niin täysillä tunnelmassa mukana. En mä oikein tiedä miten sitä kuvailisi, se pitää kokea.

 

Me ollaan Usvan kanssa saatu jo kaksi kertaa esiintyä risteilyllä ja kieltämättä paineet ovat olleet kovat. Ihan eri asia esiintyä vaikkapa jonkun firman pikkujouluissa porukalle, joka ei tiedä tanhusta mitään, kuin kokeneille konkareille, jotka oikeasti tietävät miten juttujen pitäisi mennä ja osaavat arvostaa laadukkaita esityksiä. Kovista paineista huolimatta mä nautin tosi paljon esiintymisestä. Harkoissa treenatut ja harkitut jutut heräävät siinä lavalla oikean yleisön edessä eloon ja se ei ole enää sitä läpimenemistä, vaan eletään hetkessä, tehdään täysillä ja viihdytetään yleisöä oikein ylenpalttisilla ilmeillä ja eleillä. Unohtamatta tietenkään sitä laadukasta tanssia siellä taustalla.

Postauksen kuvat 1 ja 3 ovat viime vuoden Folkkikselta ja bongattu Sotiisi.netin sivuilta. Kuvat: Petri Kivinen

Molemmilta reissuilta oon saanut myös pari uutta kaveria. Sellainen avoin meininki ihmisten välillä on niin mukavaa, voi huoletta jutella ohikulkevalle porukalle ja sitten jäädäänkin pitemmäksi aikaa juttelemaan. Eihän me ehditty edes koko yön aikana nukkumaan, vaan siinä seitsemän maissa haettiin kupposet kahvia ja jatkettiin hengailua! Kieltämättä päivällä oli ne muutamat heikot hetket jolloin meinasi nukahtaa, mutta kun niistä selvisi, jaksoi taas jatkaa. Suoraan kotiin päästyäni kaaduinkin oitis sänkyyn 36 tunnin yhtäjaksoisen valvomisen jälkeen ja nautin ansaituista unista.


Nyt meikä painuu jälleen kerran kirimään kasaantuneita univelkoja takaisin. Tämä postaus saattoi mennä ehkä nyt liikaa vähän hehkuttamisen puolelle ja ne oikeasti fiksut kommentit jäi tällä kertaa sanomatta, mutta pannaan se tän kaiken onnellisuuden ja väsymisen piikkiin.

Hyvää yötä! 

9.1.2014

Alennusmyyntien saldoa

Heippa murut! ♥ Tänään olisi vuorossa niiden pikku aleostoksien esittely, mistä ainakin kaikki blogin Facebook-seuraajat tietävät hiukan etukäteen. Nämä kaikki on meikän joulun jälkeisiä ostoksia vieläpä viime vuoden puolelta, mutta kuten tiedätte, mulla on tapana jättää asiat mahdollisimman viimetippaan.

Mä tykkään shoppailla alennusmyynneissä. Varsinkin sellasia perusvaatteita löytyy tosi hyvin, ei välttämättä mitään erikoisempaa, mutta kuitenkin. Mä vaan vihaan sellaisia ylenpalttisia ihmisryntäyksiä, mitä meillä täällä Hyvinkäälläkin oli, ja shoppailin oman osuuteni vasta pari päivää pahimpien ruuhkien jälkeen heti aamusta ja vaikka valikoima olikin varmaan jo todennäköisesti suppeampi, sain olla ihan rauhassa ja melkeinpä ainoana asiakkaana liikkeissä. Silleen rauhassa onkin paljon mukavampaa tonkia alerekkejä ja voi jopa löytää jotain hankkimisen arvoista!

paita - Lee Cooper, housut - Seppälä

Ensinnäkin haluan esitellä teille tuon ihanaisen ruutupaidan, joka ei edes ollut oma löytöni! Äiti oli nimittäin käynyt alekorien kimppuun sellaisella vimmalla, että tavaroita auton takakontista sisälle sai kantaa monen monta lastia. Aivan turha reissu se ei kuitenkaan edes mun kannalta ollut, sillä eräästä pussista paljastui tämä söpö ruutupaita, jonka ilmettä voi muuttaa tosi helposti. Tänään pidin sitä osana tätä rentoilukokonaisuutta, mutta esimerkiksi farkkujen kanssa paidasta tulee heti paljon hienostuneempi. Alkuperäinen hinta oli 35e, josta alennusta saatiin -70%.
Kun sitten toisena päivänä kiertelin tällä kertaa ihan itse kauppakeskus Willan alevalikoimia läpi edullisten kolitsihousujen, juoksutrikoiden ja uuden hameen toivossa, ostin New Yorkerista maailman pehmeimmät housut. Jatkessani kuitenkin liikkeitä eteenpäin, löysin puolet halvemmalla tosi kivat housut, joita en voinut jättää kauppaan. Onneksi kuitenkin hyödyin ekasta (turhasta) ostoksesta erittäin mukavasti, kuten tulette loppua kohti mentäessä huomaamaan... Hintaa näillä pöksyillä oli normaalisti 15e ja alea sain -50%. Ei ollenkaan paha ja sain vielä yhden vanhan lahjakortin jämän käytettyä loppuun. Samaisesta puodista ostin myös vaaleanpunaisen pitkähihaisen trikoopaidan hintaan 5e (puoleen hintaan sekin), mutta taitaapi olla pesussa nyt se ja kuitenkin niin perus vaate, että tuskin kaipaa sen kummempia kuvailuja tähän hätään.

Tangle Teezer - Anttila

Mä ostin parhaalle ystävälleni joululahjaksi tämmöisen älyttömän ihanan värisen, kirkkaan pinkin hiusharjan. Sitten joulujen jälkeen huomasin nämä samat kapistukset alennusmyynnissä ja aloin harkita, josko raaskisin otsaa itsellenikin samanlaisen. Tähän mennessä oon mennyt hyvin Iberon halppisversiolla kyseisestä hittituotteesta, mutta nyt alennuksen vuoksi sorruin ostamaan oman yksilön. Enkä ole muuten katunut hetkeäkään! Vaikka aiempi halpaversioni on ollut parempi, kuin perus hiusharjat, aito ja oikea Tangle Teezer voittaa se kyllä mennen tullen. Hintaa on normaalisti se 18e ja alennuksen jälkeen hintaa jäi noin 10e.
Mitä eroa on sitten original versiolla ja sillä Iberon kopiolla hinnan lisäksi? Uusi harjani on pinta-alaltaan isompi ja se tuntuu niin paljon miellyttävämmältä päänahkaa vasten. Harjaaminen on nopeampaa ja vaivattomampaa. Piikit ovat muutamia millejä pidemmät ja niitä on luonnollisesti enemmän pinta-alan vuoksi. Tosin Iberossa piikit ovat aavistuksen tiheämmässä. En olisi kuitenkaan ostanut näin kallista harjaa normihintaan, mutta jos ette vielä omista Tangle Teezeriä ja satutte sen jostakin alennuksesta bongaamaan, suosittelen lämpimästi! Ainakin omille hiuksilleni se sopii täydellisesti.

Huppari - New Yorker, *farkut - Cubus
*saatu kaverilta...

Kerroinkin teille aiemmin jo hieman New Yorkerista ostamistani pehmeistä kolitsihousuista, joille ei lopulta löytynytkään käyttöä omalta osaltani. Sen sijaan löysin samasta kaupasta jotakin erittäin käyttökelpoista ja yksinkertaista. Musta huppari, joka on ihanan pehmeä ja lämmin. Ei mitään ylimääräistä tai erikoista, just sellanen johon voi paeta ihmisten katseita ja tehdä itsensä olemattomaksi. Semmonen, jonka voi vetää huoletta päälleen myös kotona iltaisin, lenkille mennessä tai niin edelleen. Vaikka ale ei ollut kummoinen, olipa sitä hiukan kuitenkin - normaalihinta 16e oli muuttunut 13 euroon...
Ensiksi mua harmitti tosi paljon mun turha housuostos, mutta sitten asia kääntyi parhain päin! Olin nimittäin ehtinyt sen kummempia miettimättä riuhtaista laput vaatteesta jos toisestakin ja palauttamiselle ei ollut enää siinä vaiheessa sijaa. Onneksi ihana Jasmin tykästyi housuihin ja tehtiin pienet vaihtarit! Se sai kollarit ja mä sain siltä aivan ihanat vaaleat, revityt farkut, jotka ei oikein istunut tolle pikku menninkäiselle ja hiukan isompi kun oon, ne sopi mulle tosi mukavasti! Onni onnettomuudessa siis ja mä ainakin tykkään noista farkuista tosi paljon!

hame - H&M

Alennusmyynnit houkuttelevat huikean määrän shoppailijoita mestoille, mutta entäpä sitten kun kaikki parhaat on jo viety päältä ja jäljellä on vain ne kaikista kutkuttavimmat (ja kalleimmat) tuotteet - uutuudet? En varmaan ole ainoa, joka myöntää menneensä kauppoihin varta vasten aleja varten, mutta palannut kotiin useampienkin normaalihintaisten tuotteiden kanssa? Niin siinä pääsi tälläkin kertaa käymään ja tämän suloisen sydänhameen kotiutin hintaan 15e.
Tykästyin tähän kuitenkin tosi paljon ja tarvitsin ihan oikeasti hametta. En yritä nyt vakuutella itselleni tai teille ostoksen tarpeellisuutta, vaan ihan oikeasti se oli niin. Hame oli mulla päällimmäisenä mielessä kauppoihin lähtiessäni, joten ehkä mä annan itselleni yhden normihintaisen tuotteen anteeksi. Kuten pari postausta sitten huomasitte, arvoin pitkään, minkä hameen nappaisisin ja lopulta päädyin tähän harmaaseen (jota eräs anonyymikin ehti jo haukkua kommenttiboksin puolella rumaksi :D). Noh, mielipiteensä kullakin ja mulle ainakin pukeutumisessa on tärkeintä se, että viihdyn itse! Muiden mielipiteistä viis.

pipo ja huivi - Gina Tricot

Nappasin vielä noi pari pikkujuttua, joiden hinnat olivat edellä mainitussa järjestyksessä 8 ja 10e. Alea tuli molemmista kuitenkin se -50% ja ei niistä lopulta jäänyt paljoakaan jäljelle. Pipo oli ennemminkin heräteostos, mutta huivi oli tosi kiva ja perusteltu hankinta siinä mielessä, että meiksillä on ollut monet vuodet pelkkiä tuubeja ja vaihtelun vuoksi tollanen perusmalli tuntuu tosi virkistävältä ja kivalta! Ja näihin lumettomiin keleihinkin hiukan ohuempi versio niiden tuubien sijaan toimii vielä vallan mainiosti.

Yksi ostos joka jäi kuvaamatta on juoksuhousut, joita äiti vinkkasi mulle vielä pari päivää varsinaisten shoppailujeni jälkeen. Ne olivat alennuksessa Cubuksessa jäljelle jääneenä hintana se 20e, mikä ei ole ollenkaan paha hinta moisista. Tosin laatu ei varmaankaan vastaa samaa, kuin mun Stadiumista hankitut toiset housut, mutta eipä tolta hinnalta voi sitä odottaakaan. Kunhan on nyt jotkut kivat joita voi sitten käyttää, kun toiset on pesussa ja silleen.


Siinäpä olivat... Nyt mä aion jättää nämä blogijutut sikseen ja keskittyä ensin opiskeluun ja sitten pakkaamiseen. Ajattelin tehdä kaikki rästissä olevat läksyt nyt, koska viikonloppuna mulla ei todellakaan ole niille aikaa uhrattavaksi ja ensi viikosta tulee hektinen. Huomenna lähden nimittäin mun paljon etukäteen jännäämälle ja hehkuttamalle Folklandia-risteilylle. Lauantai-iltana tullaan takaisin ja oon todennäköisesti niin väsynyt ja raukea, että kaadun suoraan sänkyyn (jos en, niin joku on ollut matkassa pahasti pielessä)! Sunnuntai menee isoskoulutuksessa ja treeneissä... Paljon ohjelmaa, mutta kivaa sellaista, joten en valita. Ensi viikon menoista mulla olisikin sitten pari valittua sanaa sanottavana, mutta se onkin jo tarina erikseen.

Mukavaa viikonlopun odotusta ja perjantaita teille! <3

8.1.2014

Pää pyörällä fantasiasta


Mä oon viime aikoina selaillut erittäin paljon mun koneen vanhoja tiedostoja. Oon nimittäin siivonnut läppäriäni perinpohjaisesti niin ohjelmien kuin vanhojen videoiden, kuvien ja tekstien osalta poistamalla turhat ja siirtämällä loput ulkoiselle kiintolevylle. Ehkä tämä jumitus tästä pikkuhiljaa helpottuisi ja läppärin toiminta nopeutuisi. Esimerkiksi pari päivää sitten julkaisemani 33 kysymystä -postaus oli kuvitettu omakuvillani vuosien takaa ja nyt olisi luvassa toisenlaista matskua. Omien kätösteni tuotoksia vuodelta 2011 - eli siis kuudennen luokan keväältä pääösin.


Mua on pienestä pitäen kiehtonut kaikki erilaiset fantasiamaailmat leffoista kirjoihin ja netissä pelattaviin roolipeleihin. Kaikki yliluonnollinen on jotenkin niin kaunista ja rikasta. Erityisesti Harry Potterit, Taru Sormusten Herrasta, Redwallin tarut, Narnia ja Pirates of the Caribbean ovat viehättäneet mua kovasti. Inspiraatiota piirtämiseen sain juurikin näistä edellä mainituista, sekä lisäksi huikean paljon samoista aiheista kiinnostuneilta ihmisiltä - täältä netistä. Niinä aikoina en kuitenkaan pyörinyt blogeissa, vaan oman elämänsä taiteilijoiden kotisivuilla, sekä fantasiaroolipeleissä. Ja tuli sekin aikakausi, jolloin tärkein asia oli päästä virtuaaliseen koirakenneliin hoitamaan omaa koiraansa - tarinan muodossa.


Vielä näinäkin päivinä nuo aiemmin mainitsemani fantasiasarjat saavat meitsin pään ihan sekaisin, mutta piirtäminen ja netissä aktiivisissa piireissä pyöriminen on jäänyt taka-alalle. Ehkä mä sitten wannabe aikuistuin (kuulostaapa tylsältä... missä välissä musta on tullut tylsä??) yläasteelle tullessani ja piirtäminenkin jäi lähinnä niihin kuviksen tunteihin. Viime päivinä varsinkin kaikkia vanhoja tuotoksia katsellessani on tuntunut siltä, että pitäisi alkaa herätellä tuota vanhaa harrastusta henkiin... Jotain pientä vaikka samalla kun katsoo telkkaria jos ei muuten. Kenties mä syttyisin jälleen?