22.10.2014

Hattarani mun


Viimeviikkoiselta Tallinnan reissulta mukaani tarttui vain yksi juttu - mikä on sinänsä ihan hyvä ottaen huomioon lähiaikojen shoppailusaldoni. Mulla ei ole koskaan ollut villakangastakkia, vaikka olen aina sellaisesta haaveillut. Reissuun lähtiessäni tiesin haluavani uuden takin ja edellisenä iltana sain päähänpinttymän siitä, että takin on oltava vaaleanpunainen. Ihan kuin sopivan yksilön löytäminen ei muutenkin olisi jo tarpeeksi hankalaa tiukoista väärivaatimuksista huolimatta!

Kaikeksi onneksi löysimme kuitenkin Rotermannin korttelista monta ihanaa vaateliikettä ja ah, ennen kuin huomasinkaan, tämä hattaraunelma oli eksynyt sovituspinooni muiden mukana! Suomen talvi on kylmä, pitkä ja pimeä. Sen aikana eniten käytetyin vaatekappale on ehdottomasti lämmin talvitakki, joten mun mielestä se jos joku on panostamisen arvoinen! Kaduilla näkee niin paljon tylsän harmaata ja mustaa, että mun mielestä tällaisia väripilkkuja voisi olla mielihyvin enemmänkin.


Lämpötilojen alitettua nollan sain myös luvan kaivaa esiin rakastamani talvikengät. Oon vaan ikuinen Converse-tyttö, siitä ei pääse yli eikä ympäri, ja musta on ihanaa ettei tarvitse hylätä lemppareita edes kylmän vuodenajan ajaksi. Kengät ovat aitoa nahkaa, joten todennäköisesti tuun tepastelemaan noi jalassa vielä monet talvet!

takki Bershka // poolo Zara // farkut Gina Tricot // kengät Converse // laukku Spirit Store // koru Glitter

20.10.2014

Classic Wool Fedora



Ihana syksyinen Tallinna! Tippuneet lehdet, vanhan kaupungin romanttiset puitteet ja se fiilis, kun on ulkomailla. Vaikkei nyt kovin kaukana kotoa, mutta kuitenkin. Rakastin sekä tota päivää, että myös mun asua. Suunniteltiin se tyttöjen kanssa edellisenä iltana, kun meitsin pää löi ennen matkaa kertakaikkiaan tyhjää. Pieni kerrospukeutuminen on reissussa aina paikallaan, sillä mekin ravattiin paljon ulkotiloista sisälle ja päällimmäiset vaatteet oli oltava helposti riisuttavissa.

Rakastan mun uusia kenkiä ja hattua, jotka tilattiin ystävien kanssa netistä ja myös tota ihanan lämpöistä pörrövillatakkia, josta olin jo pidempään haaveillut, kunnes löysin sen sattumalta 70% alennuksella varustettuna Helsingistä! Ei oo materialismionnellisuuden voittanutta, sanon minä. Miten tällainen vähän erilainen look nappaa teihin?

neule* Monki // hattu* Forever 21 // toppi New Yorker // housut Gina Tricot // kengät* Forever 21 // kaulahuivi Gina Tricot // reppu Monki // takki H&M
*uusi
 

18.10.2014

Vaatemokat, joihin sorrun yhä uudelleen

Minusta olisi hienoa kirjoittaa teille, että mulla on aivan upea vaatevalikoima, josta löytyy kaikki tarvittavat peruspilarit ja sitten niitä pikku höysteitä, jotka tekevät tyylistä persoonallisen. Olisi siistiä hehkuttaa, että olen panostanut määrän sijasta laatuun ja nykyiset lempparivaatekappaleeni palvelevat minua vielä kymmenenkin vuoden päästä. Mutta ei, en kirjoita, sillä valehtelisin. Oikeesti olen aivan toivoton kana-aivo, shoppailuhullu ja aina oikeassa. Seuraavassa lueteltuna vaatemokat, joihin sorrun yhä uudelleen ja uudelleen:


1. Mulla on jatkuva himo hankkia yhä uusia ja uusia vaatteita, vaikken oikeastaan mitään uutta tarvitsisikaan. Hassua on, miten vajaa vuosi sitten hankkimani jutut eivät välttämättä enää nappaa yhtään ja miten olen joskus käyttänyt rahojani sellaiseen roskaan. Hetkinen - sanoinko juuri hassua? Ei, se ei ole hassua nähnytkään. Sehän on tyhmää !!

2. Toinen ongelma on se, etten kerta kaikkiaan osaa käyttää joitakin kivoiksi toteamiani vaatteita. Mikä siinä on, että viikosta toiseen päälläni seilaavat samat vaatteet yhä uudelleen ja uudelleen, vaikka potentiaalisia ehdokkaita on käden ulottuvilla vino pino?

3. Siitä huomaa, että omistaa tarpeeksi vaatteita, kun ei enää muista, mitä kaikkea omistaa. Joku sanoisi tässä tilanteessa kledjuja olevan jo liikaa, mutta mun mielestä on hyvä, että omakin vaatekaappi osaa välillä yllättää. Mutta onhan se nyt kieltämättä tyhmää, että jotkut helmet jäävät käyttämättä pelkän huonon muistin vuoksi.


4. Täydellinen vaate, joka ei yksinkertaisesti sovi mihinkään. Jep, aivan ihana uniikki vaatekappale joka varmasti kääntäisi katseita eduksesi, jos sen saisi joskus edes käyttöön asti. Mutta mitä ihmettä sen mutantin kaveriksi voisi pukea?

5. Aivan kertakaikkisen ihana vaate, joka ei vain sovi mihinkään tilaisuuteen. Liian hieno kouluun muttei kuitenkaan tarpeeksi hieno juhliin, liian kuuma rannalle mutta kuitenkin liian paljastava beachin ulkopuoliseen käyttöön... Ja sitten se on kuitenkin niin nätti, ettei sitä raaski heittää pois!

6. Kertakäyttövaatteen olet taasen ostanut jotakin tiettyä tilaisuutta varten ja hupsheijaa kun h-hetki on mennyt ohi, vaatteelle ei ole enää käyttöä tulevaisuudessa. Esimerkkinä itselläni nelisen vuotta sitten ostamani sähkönsininen paljettitoppi, jota käytin sen yhden kerran tanssikisoissa. Lojuu vielä tänäkin päivänä kaapin pohjalla vailla elämäntarkoitusta.


7. Korjausta vailla oleva vaate, joka lojuu päivästä toiseen vaatekaapissa ja jolle et yksinkertaisesti viitsi tehdä mitään. Yleensä se pikkuvika on vieläpä joku yksinkertaisesti hoidettavissa oleva homma, jota et vaan saa aikaiseksi ja vaate jää käyttämättömäksi.

8. Se ihana vaate, jossa on kuitenkin ilkeä pikkutahra, joka ei lähde millään pois. Et kuitenkaan heitä vaatetta menemään ihmepuhdistumisen toivossa, vaikka peli onkin menetetty jo ajat sitten.

Tunnistitko itsesi jostain näistä kohdista, vai sorrutko kenties ihan muihin mokiin?

17.10.2014

Päivä Tallinnassa

04:43 Herään poikaystävän kamalaan herätysääneen. Oi miksi hän oli asettanut kellon pari minuuttia sovittua aikaisemmaksi, enkä saanut herätä omaan ihanaan musiikkiini? Äh, pitäiskö tästä nyt nousta ylös ja piristyä parin tunnin surkeiden torkkujen jälkeen...

04:55 Aloitan meikkaamisen, mikä on muuten yllättävän vaikeaa kun silmät eivät pysy auki. Ihanko tosi?

05:05 Vetäisen päälle edellisenä päivänä suunnittelemani vaatteet ja mennään syömään pientä aamupalaa. Tai pientä ja pientä - meidän käsitys pienestä näytti olevan hiukan eri; itse join lasin mehua ja söin pienen banaanin ja poikaystävä vetäsi neljä leipää tosta noin vaan.

05:25 Onhan lompakko, onhan passi? Tarkistan laukkuni sisällön varmaan sadanteen kertaan ja silti kun lähden ovesta ulos, mulla on sellainen tunne että jotakin on unohtunut.

05:35 Rautatieasemalla on aivan jäätävän kylmä. Ainakin tässä vaiheessa on pakko hiukan herätä.


05:49 Junan lämpö kutsuu.

06:35 Helsingin rautatatieasemalla on paljon porukkaa jopa tähän aikaan. Ihmiset ovat hulluja, ajattelen tallustellessani ratikkapysäkkiä kohti.

06:56 Matkustajakorttien jonottaminen alkaa.

07:06 Jonosta siirrymme toiseen jonoon...

07:12 ..ja kolmanteen jonoon.

07:20 Ja lopulta pääsemme laivaan. Voittajafiilis!

07:30 Istahdamme ruokapöytään ja nautimme aamiaisbuffetin antimista. Ruoka jos joku on se, mistä mä sytyn. Oli niin jäätävä kiire lapata ruokaa suuhun, ettei edes kuvaa ehtinyt ottaa (miksei tämä yllättänyt minua yhtään?).


08:49 Navat täynnä raahaudumme pitkin käytäviä etsien jotakin sopivaa nurkkaa, mihin leiriytyä. Nopea sosiaalisen median check ja sen jälkeen koitan ottaa mahdollisimman mukavan asennon.

10:25 Avaan silmät ja huomaan nukahtaneeni. Laiva on tuotapikaa satamassa, joten pakko nousta.

10:35 Käydään laivan kannella ja ulkona on aivan jäätävän kova tuuli. Pidän hatusta kiinni.

11:04 Rynnimme väkijoukon mukana laivasta ulos...


11:15 Lähdemme kävelemään kohteenamme Lennusadam, vaikkei kukaan meistä oikeastaan tiedä, missä se on. Mutta hyvin näyttää meidän seikkailu onnistuvan ja löydetään parin mutkan kautta perille asti!

11:35 Kiertely museossa alkaa. Vaikkei laivat ja tollaset koneet muutenkaan kiinnosta mua mitenkään erityisesti, museossa on paljon tekemistä ja asioita saa itse kokeilla, mikä tekee hommasta paaaaljon mielenkiintoisempaa. Iso peukku sille!



12:05 Ammun mm. helikoptereita, lennän sellasta pientä lentokonetta ja päätän lennon itsemurhasyöksyyn, ohjaan laivan pienoismallia, käyn sellasessa tuulitunnellissa(?) ja monien erilaisten laivojen ja sukkellusveneen sisällä.



14:12 Suuntaamme vanhaan kaupunkiin mun lempparikahvilaan pikku lounaalle.

14:51 Lähdemme kiertelemään lähistöllä ja nappaamassa mulle ihanan tunnelmallisia asukuvia, joita tuutte näkemään myöhemmin.

15:07 Suunta kohti Viru-keskusta ja hurja shoppaaminen alkaa!

15:40 Tajuan, että kaikki lempparikauppani sijaitsevat Rotermannin korttelissa ja lähdetään sinne.

17:24 Löydän aivan ihanan vaaleanpunaisen villakangastakin ja pyydän äidin antamaan hyväksynnän vähän kalliimmalle ostokselle. Sovitaan treffit kauppakeskuksen ulkopuolelle ja palelen viisitoistaminuuttia kovassa tuulessa, kun tajuan olevani väärällä puolella kauppakeskusta.

17:44 Vaikeuksien kautta voittoon! Uusi takki kiikutetaan kassalle ja homma lähtee luistamaan.

18:05 Käydään vielä Viru-keskuksen Sportlandissa ostamassa poikaystävälle uudet kengät, oli muuten harvinaisen hienot vuorelliset Vansit ja vieläpä kolmenkympin alennuksella! En tiedä kumpi oli löydöstä iloisempi, mä vai poikaystävä.

18:50 Matkustetaan ratikalla lähemmäs satamaa ja sieltä sitten laivaan ja tavarat Loungeen.

19:10 Ihana tunne saada kengät pois jalasta pitkän päivän jälkeen! Nautitaan Loungen salaatista ja juomista ja jutustellaan niitä näitä. Ympäristö on todella viihtyisä verrattuna totuttuun Buffetiin, mutta tietty ruokalajeja on vähemmän.

20:40 Käydään shoppailemassa tuliaisia ja kierretään nopeasti myös kosmetiikkaosasto - sinne ei ole jäämistä, kun ne kaikki hajusteet tuottavat mulle hetkessä kunnon päänsäryn!

22:10 Lähdetään isojen kantamusten kanssa pois laivasta. Onneksi iskä on tullut autolla vastaan, niin ei tarvitse mennä julkisiin jyräämään ihmisiä.

23:47 Kotona pesen hampaat samantien ja kaadun sänkyyn. Pitkä päivä takana ja kahdentoistatunnin yöunet edessä! Zzzz...

14.10.2014

Blondes have more fun!

Suurimmalle osalle purkkiblondeista lienee tuttu tunne, kun värjäyksen jälkeen peilistä kurkkaa kauniin blondin sijaan kirjaimellinen kusipää. Tässä vaiheessa ei kuitenkaan kannata vaipua epätoivoon, sillä keltaisuuden poistamiseksi on olemassa yhtä sun toista tököttiä, joista todella on apua, kun vaan tietää mitä hakee.
Tässä postauksessa jaan vuosien varrella takataskuun kertyneitä vinkkejä blondin värin ylläpitämiseksi ja sävyttämiseksi, kun tavoitteena on kaunis tuhkanvaalea värisävy.


Apua, värjäys meni pieleen! Mistä ensiapua?

Ehkä tehokkain tapa saada väri taittumaan nopeasti on hopeashampoo. Eikä mikä tahansa hopeashampoo, vaan suosittelen ehdottomasti tarttumaan kuvassa vasemmalla näkyvään purkkiin. Markkinoilla on myynnissä tietenkin paljon eri vaihtoehtoja, mutta tämä on ehdottomasti tujuinta tavaraa mitä löytyy. Shampoo on tarkoitettu käytettäväksi kuten mitä tahansa perus shampoota pesun yhteydessä, mutta kun kyse on keltaisista hiuksista, ainetta voi pitää vaahdotettuna hiuksissa viisitoista minuuttia ennen huuhtelua. Toimii todella!
Putelia voi ostaa 250ml tai 500ml pakkauksissa kampaamoista ja Sokos Emotionista, mutta helpommin saatavilla on tuo pienempi pakkaus. Ison purkin hinta oli muistaakseni n.22 euroa ja itselläni edellinen kesti vuoden!

Hiuksiin jätettävä hopeasuihke on myös tehokas tapa kitkeä keltaisuus pois. Kyseinen tuote on erittäin tehokasta, sillä muistan erään keissin, kun innostuin suihkimaan ainetta vähän ronskimmalla kädellä ja seuraavana päivänä hiukseni olivat puoliksi valkoiset ja puoliksi lilat. Parissa päivässä se sinertävyys onneksi katosi ja lopputuloksena olikin täydellisen vaaleat hiukset. Jos kuitenkin on vähän minua maltillisempi tuotteen kanssa, voi tältä violetilta vaiheelta välttyä kokonaan. ;)
Tämäkin on kampaamotuote ja hinta on paikasta riippuen arviolta noin 12 euroa.
 
L'Oréal Professionnel Série Expert Silver shampoo
KC Professional Four Reasons Silver Mist hopeasuihke

Miten pitää väri kauniina pitkään?

Hiusten pesuväli kannattaa pitää mahdollisimman harvana. Jos olet tottunut pesemään hiuksesi joka päivä, kannattaa ehdottomasti karsia pesukerrat vähintään joka toiselle päivälle. Hiukset voivat paljon paremmin ja väri säilyy kauniimpana. Itse pesen hiukset useinmiten kolme kertaa viikossa. Hiukset kannattaa pestä värjätyille hiuksille tarkoitetuilla tuotteilla ja niitä voi helliä muutaman kerran kuussa ravitsevilla hiusnaamioilla. Päivittäiskäytössä olevat tuotteet ostan marketeista.

Color maskeja käytän noin kerran kuussa. Olen testannut kahta eri maskia ja voin paljastaa, että blondiin värin vaikutus on häviävän pieni. Jos haluaa saada jotakin irti näistä tuotteista, kannattaa lisätä vaikutusaikaa runsaasti ja levittää maski kuiviin hiuksiin. Näillä kikoilla tuotteista saa jotakin irti, mutta pelkkään Color maskin voimaan blondin ei kannata luottaa. En välttämättä lähtisi tuhlaamaan rahojani enää uudestaan maskeihin, vaan panostaisin mielummin laadukkaaseen hopeashampooseen tai -suihkeeseen.
KC Professionalin maskia myydään kampaamoissa, mutta Biozellia saa marketeistakin.

Käytä hopeashampoota. Siis ehdoton must-tuote jokaiselle blondille. Mainitsin tuotteen aiemmin keltaisuuden tappajana ja ensiapuna, mutta tämä tuote kannattaa ottaa käyttöön ihan pidemmällekin välille. Shampoota ei kannata käyttää ihan joka pesun yhteydessä, vaan välillä on hyvä pitää välipesuja, jolloin käyttää normaalia shampoota tämän sijaan. Useinmiten itse pidän välipesun noin joka kolmas kerta.
TRESemmé Deep Conditioning Treatmen
Biozell Color Mask Silver
♥ KC Professional Color Mask Silver
 L'Oréal Professionnel Série Expert Silver shampoo

Miten pitää hiukset terveinä ja hyvinvoivina?

Hiusöljy on maailman paras tuote saada latvat ihanan sileiksi ja pehmeiksi. Kaksi pientä painallusta riittää pitkillekin hiuksille ja ravitsevan vaikutuksen lisäksi ulkonäöstä tulee upea. Ainetta kuluu minimalistisen vähän, joten pakkaus on hyvin riittoisa.

Harjaukseen minulla on kaksi kikkaa: Tangle Teezer ja hoitoainesuihke. Ilman niitä en saisi aamuani kunnolla käyntiin. Mulla on todella helposti takkuuntuvat hiukset ja jos lähtisin selvittämään niitä millä tahansa perusharjalla ilman mitää muotoilutuotetta, lopputuloksena olisi ehkä sileä tukka, mutta sen lisäksi korillinen irtohiuksia. Hoitoainesuihke auttaa hiusten harjaamisessa paljon ja lisäksi se nimensä mukaan hoitaa tukkaa.

Hiuksiin jätettävää hoitoainetta levitän aina pesun jälkeen pyyhekuiviin hiuksiin. En käytä sitä korvaamaan normihoitoainetta, vaan pikemminkin ylimääräisenä lisänä vielä sen päälle. Plussana vielä maailman ihanin tuoksu! Kaikki nämä tuotteet ovat saatavilla perus marketeista.


 Elvital Extraordinary Oil
 Elvital Total Repair
 Elvital Color-vive

Siinäpä oli aikamoinen kattaus hiusasiaa yhdelle tiistaille! Mitä kikkoja teillä on erityisesti blondin hiusvärin parhaaksi? 

Vinkkejä hiusten värjäämiseen löydät täältä.

12.10.2014

Guten Tag, Auf Wiedersehen


hame Bershka // kengät Anttila // toppi H&M

Mulla on takana kiireinen viikko, jonka aikana ehti tapahtua aivan älyttömästi kaikkea. Suurin juttu oli saksalainen vaihtari, joka majottui meillä viisi päivää ja jonka ohjelman pyörittämisen ympärille viikko kaikenkaikkiaan rakentui. Aluksi mua jännitti aivan hirveesti, mutta kyllä sitä jopa meikäläisen vähän vajaan puoleisellakin kielitaidolla pärjäsi ihan mainiosti! 

Esittelin vaihtarille kaupunkia, omia ystäviäni, arkipäiväistä elämääni, kouluani, Helsinkiä, Sääksin leirikeskuksen, Suomalaista ruokaa, saunan, karjalanpiirakat, Muumit, Angry Birdsin jne jne. Samalla sain ison kasan tuliaisia Saksasta, uusia kavereita ja paljon rohkeutta käyttää vieraita kieliä, vaikkei aina menisikään just niin kieliopillisesti nappiin. Pääasia on tulla ymmärretyksi - ja niinhän mä tulinkin!

Jos vaan joskus saat tilaisuuden majoittaa jotakin vaihtaria, kannattaa olla rohkea ja hypätä avoimin mielin hommaan mukaan, oli nimittäin mielenkiintoinen ja mukava uusi kokemus.

9.10.2014

Enjoy Autumn!

paita BikBok // koru Glitter // takki H&M // legginssit Terranova // laukku Spirit Store // kengät Stadium

Tällaisessa asussa pyörin viime sunnuntaina isoskoulutuksessa, jonka ruokatauolla käytiin napsimassa lähipuistossa parit asukuvat (lue: kokonaiskuvasaldo 132 kappaletta kymmenessä minuutissa, aika hyvin vaikka itse sanonkin) tästä rennosta ja mukavasta asusta, jossa viihdyin hyvin. Valitettavasti vasta näitä kuvia myöhemmin tarkastellessani hoksasin, että asu muistuttaa todella paljon edellisiä asukuvia, mutta näillä mennään siitä huolimatta!

Oon muuten viimeaikoina tykästynyt hiukan neutraalimpaan silmämeikkiin ja sen sijaan panostanut värikkäisiin huuliin. Huulipunat sopivat loistavasti tuomaan vähän väriä harmaaseen syksyyn ja hehkua kasvoille. Tykkään! Niin ja toi Janne Naakan blogisynttäreiden lahjakassista saamani koru on viimeaikaisten asusteiden ehdoton ykkönen.

7.10.2014

Fascinating Crete

Warned: postaus on virallisesti luokiteltu kriittisen tason kilometripostaukseksi, vältä paniikkia, ota mukava asento äläkä unohda popcorneja!





Nyt viimeistään kaikkien syysmasennuksesta kärsivien kannattaa klikata tämä postaus kiinni tsuit tsait sukkelaan, sillä luvassa on iso määrä ihanan aurinkoisia lomakuvia elokuisesta Kreikasta. Vietimme viikon pääasiallisesti hotellin alueella löhöillen, joten mitään pienoismatkaopasta en tule tästä teille rustailemaan, kunhan vain kerron matkafiiliksistä ja kaiholla muistelen ihanaa reissua!

Matkakohteenamme oli Kreetan Hersonissos ja kokoonpanonamme oli minä, serkku, mummu ja vaari. Lentoon kului suurinpiirtein nelisen tuntia, mutta matka taittui yllättävän nopeasti koulukirjoje kimpussa... Saimme laukut kentältä ongelmitta ja bussimatka varsinaiseen kohteeseen kesti puoli tuntia. Kaikista parasta oli se tunne, kun lopulta olimme omassa huoneessamme, perillä, innokkaina ja koko ihana viikko edessä!


Hersonissos on käytännössä matkailun ympärille rakentunut kaupunki. Rantaviivaa jatkuu kilometritolkulla ja sitä koristavat toinen toistaan hulppeammat hotellit. Käytännössä kaikki kaupungin asukkaat ovat töissä jotenkin turismiin liittyen, eli kaikki se perinteinen kreikkalainen kulttuuri jäi näkemättä. Samaten kaupungin ostoskatu toisti itseään; putiikki putiikilta suurinpiirtein samat valikoimat ja hinnat. Feikkituotteita oli myös aikamoinen määrä liikkeellä, paitsi muutamat superkalliit kaupat, kuten tuo urheilun merkkitavarakauppa, mistä nuo älyttömän söpöt Niken Airmaxit löytyivät! Voi kun mulla ois vähän ylimäärästä  taskurahaa ja pikkuruinen kummilapsi, niin oisin varmasti ostanut noi!

Mitään sen kummempia shoppailuja en lähtisi tuolla harrastamaan, paitsi tietty jos rantapyyhkeitä tai aurinkohattuja kaipaa, niitä löytyy edullisin hinnoin. Tuliaiset hankimme pääosin ihan perus ruokakaupoista, joista bongasimme kreikkalaisia herkkuja kotiin vietäviksi.




Hotellissamme, Star Beach Villagessa oli kaikki. Oli oma vesipuisto liukumäkineen, lukuisia mahdollisuuksia ottaa aurinkoa jollakin lukuisista altaista, nurmikolla, tai aivan merenrannassa, iso liuta erilaisia vesiurheilulajimahdollisuuksia, ihania rantabaareja, diskoja, ihan oikeitakin bileitä, hierontaa sekä muuta kauneudenhoitoa, reilusti vapaassa käytössä olevia tietokoneita ja ikioma benjihyppytorni! All inclusive kruunasi koko setin, kun sai vain ranneketta vilauttamalla hakea koska vaan rantabaarista vaikkapa jätskiä, limua tai ranskiksia ja kerran taidettiin käydä päivälliselläkin kahdesti. Ihanan huoletonta, kun ei tarvitse kuljeskella ympäriinsä rahojen kanssa, vaan saa kaiken tarvitsemansa helposti ja vaivattomasti.

Palvelu oli myös loistavaa. Saimme esimerkiksi vaihdettua ensimmäisen yön jälkeen huoneen toiseen, jotta huonosti liikkuvalla vaarillani olisi lyhyempi matka käveltävänä ravintolaan. Henkilökunta oli avuliasta, hymyileväistä ja baarimikkojen kanssa läppä lensi. Itse ainakin oon sellanen, että joku tökerösti käyttäytyvä ihminen voi helposti pilata mielialani loppupäivältä, joten oli ilo huomata, miten mukavia ihmisiä hotellissa työskenteli.


Eräänä päivänä käytiin reilun tunnin mittaisella ajelulla museojunalla, joka kiersi ensiksi kaupungin rantaviivaa pitkin ja lopuksi ajoi ylemmäs vuoren rinnettä. Vuorilla näimme hiukan paikallistakin arkea ja vanhan kaupungin tunnelmaa. Sinne olisin voinut mielelläni jäädä pidemmäksi aikaa kiertelemään!

Junan kyyti oli paikoitellen muuten aika hurjaa, kun mutkat vedettiin suurinpiirtein suoriksi ja mönkkärit ja mopot puikkelehtivat välillä ties mistä väleistä ohi. Luojan kiitos mun ei tarvinnut olla siinä liikenteessä ajamassa, vaan sain nauttia puhtaasti maisemista. Kadun ylittämisessäkin piti olla tarkkana, sillä ajotyylit olivat noh... persoonallisia.



Kuten jo aiemmin totesin, nälkä ei päässyt yllättämään! Hotellin ravintoloissa oli laajat bufet-valikoimat ties mitä herkkuja ja ruoat rytmittivät aina mukavasti päivää ja yhteinen illallinen oli aina hyvä hetki jakaa päivän kuulumiset ja syödä vähän hienommissa kuteissa pitkän kaavan mukaan. Ikävää oli, kun osa porukasta ei todellakaan pukeutunut illallisille ja siinä tunsi itsensä tyhmäksi mekoissa ja korkkareissa, kun toiset tulevat vastaan varvastossuissa, bikineissä ja puolet rintamuksesta vilkkuen. Ei kaunista katsottavaa, ehei. Sinä nainen, joka tulit ruokailuun turkooseissa bikineissä ja läpinäkyvässä, märässä rantamekossa: olisin nauttinut ateriastani enemmän, jos persvakosi olisi pysynyt vähintään viiden metrin säteellä ruoastani.


Tehtiin myös yksi sivistävä päiväretki Iraklioniin, missä käytiin museossa ja erään palatsin raunioilla. Kokemus oli noh - valaiseva - ja päivän tähtihetket koimme serkkutytön kanssa kahden tunnin ruoka-ajalla, jolloin hotkimme salaatit poskeen kuin nälkäänähneet puput konsanaan ja juoksujalkaa lähdettiin metsästämään kaupungin vaatekauppoja! Vähän hakuammuntaa se meidän suunnistus kieltämättä oli, mutta lopulta löydettiin tiemme taivaaseen ja vaatteiden armottoman tehokas shoppailu alkoi. Vaikka rajoitettu aika valitettavasti rajoitti potentiaalisten ostosten määrää, shoppailujen antia esittelen tässä postauksessa.



Reissun kovimmat:

- kun asukuvia ottaessa ohikulkeva uimahousuihin pukeutunut karvainen mies jäi tsiigailemaan penskansa kanssa meidän asukuvailusessiota ja lähtiessä näytti peukkua silmää iskien

- kun kuvatessamme hotellihuoneemme edessä useammalle parvekkeelle kertyi porukkaa katselemaan ihan kuin olisin joku maailmanluokan tähti. Ois pitänyt jakaa niille parit nimmarit ihan just for fun

- kun vaahtobileissä tanssiessani joku mies tuli sellaisen varrellisen kameran kanssa kuvaamaan meitä ylhäältä päin ihan kuin jossakin leffoissa, kuin cool !

- kun niissä samoissa bileissä joku kouraisi mua hävyttömästi perseelle enkä sen kaiken väkijoukon ja vaahdon keskellä saanut tekijää kiinni ja kurinpalautus jäi antamatta

- kun lentokoneessa vaari yski niin että räkäklimppi jäi vastakkaisen penkin selkänojaan heilumaan. Ei tiedetty olisko pitänyt itkeä vai nauraa, otettiin Iiriksen kanssa kompromissi ja tuijotettiin toisiamme äänettömästi sanatonta viestintää harjoittaen

- kun matkaopas ei erottanut, kumpi meistä on aikuinen ja kumpi lapsi. Hei kamoon oonhan mä sentään kolme vuotta vanhempi!

- kun otin brunaa huumaavassa helteessä toisessa kädessä jätski ja toisessa fysiikan kirja

- kun tsiigasin siihen päälle kelloa ja hoksasin, että kaverit istuvat tällä hetkellä ussan tunnilla

- kun serkku unohti arvokkaat ostoksensa toisen liikkeen sovituskoppiin ja mä sain juosta paniikissa ettimässä elintärkeää kassia

- kun hihkuttiin Iiriksen kanssa onnessamme museokierroksen loppumista, mutta opas ei vienytkään meitä ulos, vaan museossa olikin vielä toinen kerros

- kun sanoin 14-vuotiaalle hollantilaiselle pojalle hänen olevan liian nuori minulle ja tämä vastasi topakasti, että mä olen liian lyhyt hänelle - thänks mään!

Kaikki matkaan liittyvät postaukset löydät Kreeta2014 -tunnisteen alta.