31.1.2015

Erävoitto


 kengät Forever 21 // takki Bershka // pusero New Yorker // toppi BikBok // farkut Cubus // korvikset H&M

ULIULIULIULIUHHUHHU! ♥ Se ois ohi nyt, koeviikko meinaan! Ah sitä tunnetta, kun tänään, lauantaiaamuna kävelin hymy huulilla kouluun. Kolme mahdotonta tekijää samassa yhtälössä: iloisuus+koulu+lauantaiaamut muualla kuin omassa sängyssä. Mutta ah, tiesin että puurtaminen on taas vähäksi aikaa ohi parin tunnin päästä ja hyvillä mielin menin jo vikaan kokeeseen.
Kokeiden jälkeen kävin ystävän kanssa koluamassa parit kirpparit läpi ja kotiutin sieltä vieläpä pari kivaa juttua vaikka näin palkintona koeviikon koitoksista. ;) Kuvailen niitä varmaankin blogin puolelle kun olen saanut vaatteet pestyä ja siitä sitten ekaa kertaa päälle!

Ihanaa viikonloppua sinulle! Ainiin ja tietty helmikuuta, vitsit aika menee nopeasti!!

28.1.2015

Arvontalauluuu raikaaa on arvonnaan aiiiika!

Oon varma, että onnenTuuli puhalsi tänään synttäriarvonnan voittajaa arpoessani. Palkintonahan on Heidi Elisen lahjoittama 30 euron lahjakortti verkkokauppaan, josta löytyy vaatteita ja asusteita sekä miehille että naisille. Omat lempparini sivuston valikoimista ovat ehdottomasti ihanat juhlamekot, jotka sopisivat hyvin vaikkapa ensi kesän rippijuhliin.

Tällä kertaa voittajaksi ylsi tidididittidiii (fanfaareja)......

TUULI!!!

Onnea voittajalle! Käythän pian kurkkaamassa sähköpostiisi, sinulle on uutta viestiä...

Vaikka musta olisi miten hauska arpoa teille vielä vaikka mitä kivaa, nyt velvollisuudet kutsuvat ja mun on aivan pakko paneutua ah-niin-kiinnostavaan saksan kielioppiin näin koeviikon kunniaksi. Tsemppiä teille muillekin lukioeläimille, jotka painiskelette samaisen hirviön kanssa!

Kiitos kaikille osallistuneille !

26.1.2015

Amispatentti: Näin estät laturin rikkoutumisen!


Kuten blogin Facebook-sivua seuraavat tietävätkin jo, olin muutama viikko takaperin Folkkiksella. Risteily meni omalta kohdaltani aikalailla niin päin persettä kuin vaan mahdollista, sillä mulla oli joku ihme pöpö ja ei auttanut muuta, kuin mennä parin oksennuksen jälkeen nukkumaan niin, että kaikki ohjelma meni omalta osaltani ohi. Ihan hukkaan risteily ei kuitenkaan mennyt, sillä sain kaveriltani kaikessa yksinkertaisuudessaan aivan nerokkaan idean.

Koska köyhiä opiskelijoita tässä kuitenkin ollaan, meistä tuskin kukaan iloitsisi niinkin jokapäiväisen esineen, kuin laturin rikkoutumista. Omissa latureissani ainakin tuppaa olemaan se ongelma, että jos laitetta käyttää sen ladatessa, johto taittuu äärimmäisen helposti huonoon asentoon ja on vain ajan kysymys, koska se taittuisi vielä sen viimeisen kerran.



Ratkaisu ongelmaan on kumminkin varsin yksinkertainen:

Tarvitset vanhan kuulakärkikynän, jonka avatessasi sisältä pitäisi löytyä pieni jousi. Venytä se auki ja kieritä sitten laturinjohdon ympärille. Ja siinä se on, ei enää kohtalokkaan suoria taitoksia, vaan loivempi ja turvallisempi kulma. Tästähän voisi tehdä ihan hitin!

Oliko vinkki teille jo ennestään tuttu ja tämä mun postaus jo ihan selvää settiä, vai tuliko teillekin samanlainen ahaa-elämys, kuin allekirjoittaneelle?

Niin ja loppuun muistuttelisin teitä vielä arvonnasta, viimeiset hetket osallistua käynnistyvät tuota pikaa!

24.1.2015

Avokado-banaani -smoothie


Tällä kertaa vinkkaan teille älyttömän helpon, maistuvan ja yllättävän täyttävän välipalavinkin. Maistuvan smoothien pyöräyttää käden käänteessä ja eri makujen yhdistelyn suhteen vain mielikuvitus on rajana! Itse rakastan marjasekoituksia eniten ja juuri siksi tämä epäilytti ensin. Voiko se olla hyvää? Kyllä voi!

Resepti yhdelle:

1 avokado
1 banaani
1 rkl turkkilaista jogurttia
maitoa
jääpaloja

Jos pelkkä maku ei riitä syyksi kokeilla tätä, tässä lisäargumentteja ennakkoluuloisimmille: saat mm. kaliumia, joka on erittäin tärkeä sydämen, hermoston ja lihaksiston toiminnalle, hyviä rasvoja, kuitua, C-, B-, E- ja K-vitamiineja ja virkeän olon!

Virkistystä tässä nimittäin kaivataan, sillä tällä hetkellä on käynnissä armoton valmistautuminen maanantaina kummittelevaan koeviikkoon. Siltä varalta, että teilläkin on luku-urakka edessä, käykääs ottamassa parhaimmat opiskelutekniikat haltuun!

Energistä viikonloppua sinnekin päin!

Ps. Olethan jo osallistunut arvontaan? Jos et, vielä ehtii!

20.1.2015

BLOGI 2 VUOTTA!

Onhan tämä äitiys rankkaa, mutta samalla hitto vie niin upeeta!

Oon niin ylpeä pikkuisestani, joka on kahdessa vuodessa kehittynyt niin paljon. Alunperin Dreams of Paradise oli hetken mielijohteesta luotu pienen yläastelaisen oma soppi netin isossa maailmassa ja postaukset olivat täynnä turhia kirjoitus- ja asiavirheitä, turhaakin turhempaa sisältöä ja myötähäpeän tunteilta ei voi yksinkertaisesti välttyä selaillessaan ensimmäisiä postauksia. Mutta toisaalta, niistäkin paistaa läpi se sama nuoruuden into, uteliaisuus ja räväkkyys mikä vieläkin välittyy rivien välistä lukijoille.

Kiitos kaikille vakkarilukijoille jotka odotatte postauksiani päivästä toiseen ja myös teille satunnaisille kulkijoille, jotka olette piipahtaneet blogini parissa. Ja kiitos erityisesti sinulle, joka olet pysynyt matkassa mukana alusta asti!


Juhlapäivän kunniaksi päätimme järjestää arvonnan ihanan Heidi Elisen kanssa. Muistatteko vielä tämän mekon Prinsessaunelman viime keväältä? Jos arpaonni suosii, sinun on mahdollisuus voittaa 30€ lahjakortti verkkokauppaan, jonka valikoimista löydät mm. kyseisen mekon ja paljonpaljon muuta ihanaa!!


♥♥♥ OSALLISTUMISOHJEET ♥♥♥

1. Osallistut arvontaan kommentoimalla oman nimesi ja sähköpostiosoitteesi.
2. Arvonta on vain blogini lukijoille, joten osallistuaksesi arvontaan sinun tulee olla liittynyt lukijaksi TÄÄLLÄ
3. Osallistumisaika päättyy 27.2.2015 klo 23.59. 

Voittajaan otetaan henkilökohtaisesti yhteyttä sähköpostin kautta 28.2.2015 ja mikäli hän ei vastaa parin päivän kuluessa, arvon uuden voittajan.

Onnea arvontaan!

19.1.2015

Aina ei voi onnistua

housut Pull and Bear // paita Andiata

Sanotaanko nyt vaikka näin, että aina ei voi onnistua. Kuten tällä(kin) kertaa pääsi tapahtumaan. Tunsin nimittäin kerrankin aamulla pitäväni päivän outfitista ja sujautin kameran koululaukkuun ovelana suunnitelmanani valjastaa joku epäonninen kaveri napsimaan parit kuvat joku välkkä. Mutta ei. Vaikka säätiedotus lupaa pelkkää poutaa, lumipyry on kestänyt nyt käytännössä koko päivän ja olisi ollut väärin kameraa kohtaa viedä se ulos rikkoutumaan.

Yritin kuitenkin olla sinnikäs ja napsin joukon kuvia omassa huoneessani. Mutta ylläripylläri, eihän niistä taas mitään kunnollista tullut. :D Noh, tällä kertaa näin. 

17.1.2015

3x 50€ asu

Hellurei ja hellät tunteet!

Tää viikko on mennyt ihan hurauksessa ja jotenkin mun kaoottinen kalenteri on onnistunut täyttämään itse itsensä ties millä ihme jutuilla. Itsehän en siis ole lainkaan osallisena asiaan, syytän siis vihkoa.

Torstaina mulla oli kuitenkin (ihme ja kumma) tunnin verran luppoaikaa, kun liikuntatuntini päättyi kauppakeskus Willassa etukäteen ja dogsitter-hommat olivat vielä edessä. Päätin siis kierrellä muutamissa kaupoissa, mutta koska en tällä hetkellä oikeastaan tarvitse mitään, koitin keskittää ajatukseni johonkin muuhun kuin varsinaiseen shoppailuun.

Kehitin itselleni pelin joka kuuluu näin:

5 minuuttia aikaa kierrellä per kauppa ja kerätä sovitettavaksi asukokonaisuus, jonka hinta on maksimissaan viisikymmentä euroa. Sitten asu päälle, ja sopi tai ei, kuvat on otettava.

1. Street style


Ensimmäiseksi kokosin sporttisen, mutta jollakin tavalla naisellisen asun. Oli hankalaa löytää mitään halpoja, mutta kivoja farkkuja, mutta onneksi nämä boyfriendit olivat varustettuna pienellä alelapulla ja budjetti säilyi. Hassua, miten en olisi ikinä normaalisti shoppaillessani kokeillut tällaisia vermeitä, mutta jotenkin näin jälkeenpäin katsottuna asu näyttää jopa kivalta!

1. Classy


Toinen asu on hyppääkin ihan eri maailmaan. Tällä kertaa kokonaisuus lähti kasaantumaan noiden shortsien ympärille ja tuon kivan paidan löydettyäni jotain jäi vielä puuttumaan. Runsas koru tekee asusta heti paljon hienostuneemman ja vaikka yleensä en suosikaan massiivisia koruja, tässä asussa koru on just se the juttu.

1. Cozy


Heti ovesta sisään astuttuani törmäsin tuohon älyttömän ihanaan tarjouksessa olevaan oversize-villapaitaan, jonka niin tiesin ostavani saman tien. Mutta hah, enpä ostanutkaan! Mun pahe jos joku on nimittäin neuleet tai tarkemmin ottaen niiden hamstraus. Onhan tämä ihana, mutta mulla on jo satatuhatsata muuta samankaltaista neuletta, eikä kaappi niele yhtäkään lisää. Ihana rentoiluasu, mistään ei purista eikä kiristä, just mun tyylinen!

Mikä asu miellyttää silmääsi eniten?

15.1.2015

Piristysruiske



Edellinen postaukseni Totuus lukiosta! herätti teissä sen verran tunteita puoleen jos toiseen, että minun on vielä pakko muistuttaa, että blogissa yleisesti esiintyvät mielipiteet eri asioista ovat omiani ja vaikka ne ehkä eroaisivatkin siitä, miten jo(t)ku(t) muu(t) ajattelee, se ei tarkoita, että muiden tulisi olla samaa mieltä. Me kaikki saamme ajatella asioista omilla tavoillamme ja meillä jokaisella tulisi olla oikeus ilmaista mielipiteemme vapaasti pelkäämättä tulevamme loukatuiksi. Juuri se lukijoiden ja kirjoittajan välinen vuorovaikutus on mielestäni bloggaamisen parasta antia, kiitos siis teille jotka ryhdytte rohkeasti keskusteluun mukaan!

Tän päivän piristysruiskeet:
- myöhäinen herätys & rauhallinen aamupala kera päivän lehden
- kaunis, sininen & aurinkoinen sää ja mukavan matala pakkanen
- energinen bodycompat tunti
- uusi suloinen aamutakki alelapulla varustettuna
- nämä ihanan pinkit ruusut, jotka sain poikaystävältä muutama päivä sitten

Energistä viikonloppua sinulle!

12.1.2015

Totuus lukiosta!

Multa on pyydetty, että kertoisin mielipiteitäni lukiosta ja siitä, miltä uusi startti tuntui peruskoulun jälkeen. Pidemmittä puheitta, antaa palaa!

Pohjustuksena voin kertoa, että olin peruskoulussa mallioppilas. Lukuaineideni keskiarvo oli yhteishaussa muistaakseni 9,68. Olen aina tykännyt koulunkäynnistä, vaikka onhan se tietenkin ollut korkealle tähtäävien tavoitteideni vuoksi rankkaa. Mitään erityisiä heikkouksia tai vahvuuksia mulla ei ollut lukioon lähtiessä, joka toinen numero oli kymppi ja joka toinen ysi. En myöskään tiennyt, mitä aineita haluaisin lukiossa lukea ja alustavia valintoja tehdessä lukion opo lätkäisi mulle säälimättä pitkän matikan, fysiikan ja kemian. Vähän kauhistutti, sillä vaikka olen aina pärjännyt matemaattisissa aineissa, ne eivät välttämättä ole se suurin intohimoni.


Ensimmäinen jakso
oli pehmeä lasku lukion maailmaan. Ensimmäisinä päivinä emme tehneet mitään maailmaa mullistavaa, läksyä ei tullut juuri lainkaan ja homma tuntui ihan mukavalta. Sitten pikkuhiljaa tahti kiristyi, läksymäärä lisääntyi ja lukion todellinen luonne paljastui. 75 minuutin oppitunnit eivät tuntuneet minusta sen kummemmilta aiempiin verrattuna, sillä kun tunnilla keskittyy muuhunkin kuin kellon tuijottamiseen, aika kuluu huomaamatta. Ekassa jaksossa olin myös kuusi päivää poissa koulusta ulkomaanmatkan vuoksi, mutta kun kirjat olivat reissussa mukana, selvisin hienosti. Lentomatkat kuluivat läksyjen parissa ja kyllä mä pari kertaa otin kirjat rannallekin mukaan.

Sitten se koitti, kauhulla odotettu...


...koeviikko! Se paljon vihattu ja rakastettu, suuria tunteita herättävä kompastuskivi jakson viimeisellä viikolla... Mutta hei, sehän oli rentoa!! Koulua keskimäärin puoli yhdeksästä yhteentoista, vähän ruokaa napaan ja kotiin mussuttamaan suklaata ja valmistautumaan seuraavaan kokeeseen. Koeviikossa parasta on, kun normaaleja oppitunteja ja läksyjä ei ole, jolloin valmistautumiseen voi keskittyä täysillä. Vaikka koeviikon kanssa riittää työnsarkaa ja välillä tulee vieritettyä epätoivon kyyneleitäkin, siitä ovat muutkin selvinneet ja oma jakson aikana tehty työpanos vaikuttaaa älyttömästi koeviikkoon jäävään työmäärään.



Lukiossa menestyminen
riippuu kyseisen henkilön tavoitteista ja lähtökohdista, niinkuin menestyminen yleensäkin. Jos olet ollut peruskoulussa seiskan oppilas, kymppejä on luonnollisesti vaikeampi saavuttaa, mutta vaikka olisit ollut kympin oppilas, kymppejä tuskin saavutetaan tekemättä mitään. Ahkeralla työskentelyllä voit saavuttaa kuitenkin mitä vain!


 Itsestä huolehtimisen
tarve nousee lukiossa uusiin ulottuvuuksiin. Harvat opettajat tarkistavat läksyjä, joten niiden tekeminen ja niistä oppiminen on täysin omalla vastuulla. Wilmaan saattaa tupsahtaa koska vaan jotakin olennaista viestiä, josta ei välttämättä infota muualla ja jos se on jäänyt sinulta lukematta, oma mokasi.


Tietokoneita
tulisi pitää mukana koulussa päivittäin. Saamme koulusta kolmena keväänä sata euroa hyvitystä ostamistamme läppäreistä/tableteista, joita käytämme opiskeluun. Itse ostin lukiota varten iPad minin, jota olen käyttänyt jaksosta riippuen enemmän tai vähemmän. Osa opettajista käyttää tekniikkaa opetuksessaan paljonkin, osa suosii perinteisempiä menetelmiä. Minun vuosiluokkani tulee kirjoittamaan jo osan aineista yo-kirjoituksissa sähköisesti.


Opiskelumateriaali on hankittava itse. Uudet kirjat ovat järkyttävän kalliita, mutta niitä on helppo hankkia käytettyinä kavereilta, sisaruksilta, toisilta opiskelijoilta Wilman kautta tai suoraan kirjakaupoista. Näin kustannukset eivät nouse ihan pilviin saakka. Myös vihkot, kynät ym. on hankittava itse. Hankin itselleni vihkon, johon mahtuu viisi eri oppiainetta, ja siitä on tullut ehdoton suosikkini! Ei tarvitse muistaa sataa asiaa, vaan yhdestä paketista löytyy kaikki.


Ajankäyttö
on yksi avainsanoista, jos haluaa menestyä. Yleensä jaksojen alussa on rennompaa, mutta mitä pidemmälle mennään, sitä enemmän tahti kiristyy. Usein palautettavien töiden deadlinet osuvat ilkeästi samalle viikolle, mutta kun hommat aloittaa ajoissa, niistä selviää kyllä. Lukusuunnitelma ennen koeviikkoa on itselleni ehdoton!


Ainevalinnat
on se yksi kinkkisimmistä asioista. Pitkät aineet on helppo vaihtaa lyhyiksi, mutta lyhyitä on paha mennä vaihtamaan pitkiksi. Se on yksi syy, miksi luen yhä pitkiä aineita, vaikka en olekaan vielä varma, tulenko jatkamaan esimerkiksi fysiikkaa kovinkaan kauan. Onneksi valinnat eivät ole lopullisia, vaan esimerkiksi pitkiä aineita on helppo kokeilla ja niistä sitten vaihtaa lyhyisiin. Omien lukkareiden tekeminen on muuten ihanaa, voi ripotella mieleisiä aineita vähän joka jaksoon ja valita lemppariopettajia mahdollisimman paljon!

Yo-kirjoitukset häämöttävät siellä jossain. Jaiks. Ja tiedän vasta, että kirjoitan äidinkielen ja pitkän matikan. Onneksi on aikaa pohtia ja muuttaa mieltä. Pelolla odotan sitä päivää, kun opo alkaa soitella mun perään ja hiillostaa täydellistä (toistaiseksi olematonta) kirjoitussuunnitelmaani...


Hengailu
lukiossa on rentoa. Minulla ei ole enää lainkaan ulkonäköpaineita. Toisinaan tulen kouluun pieruverkkareissa ja over size -collegessa, toisinaan taas laittautuneena mekossa ja korkkareissa. Ääripäät eivät sulje toisiaan pois, eikä ihmisiä suoraan sanottuna kiinnosta miltä näytät. He keskittyvät vain kurssien läpäisemiseen, eivätkä siihen mitä olet laittanut päälle. Kuinka vapauttavaa. Lisäksi vaihtuvat kurssit ja omat valinnat saavat tunneilla istuvat porukat vaihtumaan tiuhaan ja uusia tuttavuuksia on siinä mielessä helppo solmia. Lisäksi lukio tarjoaa hirmu paljon kaikkia harrastemaisia kursseja, mm. musikaalia, vanhusten auttamista, salilla käyntiä jne jne, joissa voi tehdä just sitä mistä tykkää ja tavata samoista asioista kiinnostuneita ihmisiä.

Yhteenvetona voin sanoa, että viihdyn lukiossa ja olen tyytyväinen valintaani. Vaikka en vielä tiedä mihin jatkan siitä eteenpäin, en ota turhaa stressiä tulevaisuudesta, vaan luotan siihen, että kyllä mä vielä jossain vaiheessa tiedän, mitä todella haluan. Lukion jälkeen mulla on avaimet kädessä moniin uusiin oviin ja siitä sitten vaan valitsemaan, mitä kokeilla ensimmäiseksi. ;)

8.1.2015

Kiitollisuutta



Eilen koulusta kotiin kävellessä musta tuntui tosi hassulta. Jotenkin kevyemmältä ja virkeämmältä kuin pitkiin aikoihin. Siinä kävellessäni yritin pohtia, mistä se johtuu. Koulupäivä ei ollut mitenkään erityisen mukava, eikä päivänä ollut tapahtunut muutenkaan mitään erityistä.

Sitten tajusin sen. Mulla on asiat hyvin. Vaikka välillä tuntuu hirvittävän rankalta, ehkä jopa merkityksettömältä, mutta silti. Vaikka valitan turhista pikkuasioista, se vain osoittaa, että mulla on asiat todellakin hyvin, kun ei ole mitään isompaa mistä marista. On niin paljon asioita, joista minulla on aihetta olla kiitollinen.

Seuraavassa lista asioista, joista tunsin eilen olevani erityisen kiitollinen.


Olen kiitollinen...

...elämästä
...perheestä
...siitä ettei sinä päivänä ollut enää niin kauheasti pakkasta, muttei kuitenkaan satanut vettä
...että vessapaperi ei loppunut kun olin viimeksi vessassa
...letuista, joita iskä väsäsi mulle koulun jälkeen
...myöhäisistä kouluaamuista
...edessä häämöttävästä Folklandia-risteilystä
...siitä että minulla on mahdollisuus tehdä niitä asioita, joita rakastan
...kynttilöistä
...että minulla on katto pään päällä, ruokaa ja lämpimiä vaatteita
...että olen terve nuori nainen ja minulla on mahdollisuudet tähdätä vaikka mihin.
 ...minut ympäröivistä ihmisistä
...rakkaudesta, jota olen vastaanottanut niin paljon
...joululomalla Livillä aamusta yömyöhään pyörineistä lempparihömppäohjelmani: Kumman kaa & Sinkkuelämää
...viidestä viikosta, joiden jälkeen häämöttää jo talviloma
...hassuista oivalluksista, jotka piristävät päivää
...omasta sängystäni, jossa on maailman parasta nukkua
...vanhempieni sinnikkyydestä
...että valo voittaa aina lopulta pimeyden
...ylipäänsä siitä, että minulla on aihetta olla kiitollinen! 


Vaikka välillä tuntuisi hankalalta, ikävissä asioissa märehtiminen ja niiden listaaminen ei auta alkuunkaan, vaan se sysää sinut lopulta aina pohjamutiin saakka. Sitä paitsi valittaminen on alun alkaenkin turhaa, sillä jos asialle ei voi tehdä mitään, se ei miksikään valittamalla muutu, tai jos asialle on tehtävissä jotakin, kannattaisi valittamisen sijaan ottaa härkää sarvista ja hoitaa keissi pois alta. Sen sijaan hyvien asioiden pohtiminen edistää hyvää mieltä ja saa sinut ajattelemaan asioita oikeissa mittasuhteissa. Ovatko ne pari huonoa koearvosanaa sittenkään niin isoja juttuja, kun sinulla on sentään ympärillä ihmisiä, jotka rakastavat?

Meidän kaikkien tulisi osoittaa enemmän kiitollisuutta ihan arkisillekin asioille. Yleensä vasta sitten, kun jotakin menettää, sen arvon ja todellisen merkityksen ymmärtää paremmin. Aika surullista, mutta harmillisen totta. Olkaa kiitollisia tästä hetkestä, sillä koskaan ei tiedä mitä tapahtuu seuraavaksi.

6.1.2015

Herkulliset välipalaleivät





Pitkät päivät, opiskelu, harrastukset ja treenaaminen vaativat energiaa, jotta menossa pysyy mukana aamusta iltaan. Aamu- ja välipalojen mahtia ei pidä aliarvioida, vaan niihin kannattaa panostaa kunnolla. Viime aikoina omissa välipalaleivissäni on esiintynyt kyseinen kombo: pesto/mätitahna, rucola, juusto, kurkku, tomaatti. Freesiä, herkullista ja äärettömän helppoa! Vaikka leipä kuulostaisi välipalaratkaisuna tylsän tavalliselta, yhdistelemällä eri makuja siitä on yllättävän moneksi.

Energistä arkea sinulle!!

Ps. Ostin muuten noi juoksuhousut hetki sitten aleista, aivan ihanat!!

5.1.2015

Kännykän kätköistä

Morjestaaaa! ♥ Tuli tässä taas latailtua kuvia koneelle ja kokosin teille pari sekalaista kollaasia tästä kuvajoukosta. Hiukan palaillaan siis joulunaikaan. Mitä mieltä ootte, jos alkaisin taas tehdä useammin näitä kännykkä- ja instakuvakatsauksia, vai ovatko ne jo menneen talven lumia?

Oon innostunut viimeaikoina väkertämään kaikenlaisia lettikampauksia, kun pelkkä hiusten auki pitäminen tuntuu olevan niin tylsän tavallista Käytiin joulun pyhinä tuttuun tapaan hautausmaalla ja siellä oli kyllä älyttömän kaunista Aattona pääkaupunkiin ajaessa näkyvyys tuulilasin läpi oli paikoitellen nolla ja se oli kyllä sellasta kyytiä, että tuli luettua Ave Mariat mielessä läpi moneen kertaan. Parhaimmillaan ajettiin moottoritiellä tuntivauhdilla 40km edessä olevan auton perässä ja kaistojen välissä olevan lumivallin vuoksi ohittaminen oli mahdotonta. Yhtenä päivänä pientä afroilua...  


Väsynyt, mutta ahkera lukiolaine #luojankiitosonperjantai Lomalla innostuin väsäämään valmiiksi reilut kaksi vuotta sitten aloittamani villasukat. Voitto! Tämä neulontakärpänen puri tällä hetkellä vähän isommankin haukun, sillä noiden sukkien jälkeen olen saanut aikaiseksi jo yhdet ylipolven säärystimet ja lanka seuraavia sukkia varten odottaa jo houkuttelevasti tossa pöydällä jotakin sopivaa telkkariohjelmaa kaverikseen  Se tunne, kun saa murun turvallisesti takaisin reissusta kotin Perus sunnuntaiaamu, kymmeneltä kirkossa ja silleen

... Kaiken joulumurkinan popsimisen keskellä tuli sellanen fiilis, että nyt jotakin liikuntaa ja äkkiä! Sain houkuteltua Jimin mukaan ja lähdettiin yhdessä Tapanintansseihin. Ei siellä tainnut olla ketään, joka olisi ollut iältään edes me kaksi yhteensä, mutta hyvin me sinne mummojen ja pappojen sekaan sulauduttiin. Tanssijutut näet muuten ensimmäisenä instagramissa käyttäjältä Usva_! Sitä mainostamaani tyynyjen ompelua Uv-selfie  

Tsemppiä alkavaan viikkoon!

3.1.2015

Uudet tyynyt


Heips! Oon jo pitkään saanut päänsärkyä mun huoneen sekavuudesta ja tänään otin yhden askeleen lähemmäs silmiä hivelevämpää kokonaisuutta, kun tein äidin avustuksella yhteensä kahdeksalle koristetyynylle uudet outfitit. Syntyi valko-vaaleanpunaista raitaa, pöllökuosia, sinivalkoista kukkaa, sekä yksinkertaista valkoista. Ihana saada uutta ilmettä huoneeseen ja lopputulosta arvostaa ihan eri tavalla, kun oma kädenjälki näkyy. Samalla projekti oli myös hauskaa puuhastelua pimeneviin iltoihin; upouudet villasukat jalkaan, vähän naposteltavaa, leffa pyörimään ja tulokset syntyivät kuin itsestään!

Pidempää romaania en ala kuitenkaan tällä kertaa väsäämään, kun poikaystävä juuri tuossa viattomasti kyseli mitä oon tekemässä - siispä aika laittaa läppäri kiinni ja käpertyä kullan kainaloon kattelemaan telkkaria. :3

1.1.2015

Ihanan kamala & kamalan ihana 2014

Heippa murut & Onnellista uutta vuotta 2015! Toivottavasti uudenvuoden juhlinta sujui mukavissa ja asiaankuuluvissa merkeissä ja kaikkien oli mukava herätä tänä aamuna uuden ajanjakson alkuun. Itse vietin uv:n parhaimpien ystävien ja poikaystävän kanssa, ei siis valittamista!

Ennen kuin jätetään vuosi 2014 omaan arvoonsa, kerrataan vielä pähkinänkuoressa, mitä kaikkea se pitikään sisällään. Yleisesti ottaen vuosi oli tähän mennessä elämäni rankin - ja ehkä myös paras. Itkin ilosta ja kohta taas onnesta, makasin lattialla tuntien etten pääse tästä enää koskaan ylös, mutta aina joku tuli ojentamaan kätensä ja auttoi mut eteenpäin. Opin älyttömästi uutta rakkaudesta ja elämästä.


♥ Tammikuu käynnistyi tuttuun tapaan Folkkiksella. Aivan mahtava risteily ja loistava fiilis, maltan tuskin odottaa että pääsen kohta uudestaan! Tässä kuussa mulla oli aikamoinen postausinspis ja juttuja riittää moneen lähtöön. Erityisesti postaus "Lähtikö hyvinvoinnilta mopo käsistä?" herätti keskustelua.

♥ Helmikuu kului koulunkäynnin ja mulle tärkeiden asioiden parissa. "Hiusten värjäys kotona - Miten onnistun?" -postaus paljasti parhaimmat vinkit hiustenvärjäykseen ja paljastin myös "Parhaimmat opiskelutekniikat" kevään arvosanojen kohottamisen tueksi.

♥ Maaliskuu toi mukanaan hiukan enemmän auringonvaloa ja lämpöä, mikä nostatti mielialaa! Muistatko, kuinka järjestin hauskat "Vaatteidenvaihtobileet" ystävilleni?

♥ Huhtikuu oli täynnä tohinaa. Katselmus, synttärit, aleshoppailua, aprillipiloja... Muistatko vielä rohkean postauksen "Vääristynyt kuva kauneudesta", jossa kerroin mielipiteeni kauneusihanteisiin ja  niiden tuomiin paineisiin?

♥ Toukokuu oli laukaisualusta kesälomalle ja peruskoulun päätökselle. Vietin elämäni ikimuistoisimmat viisi päivää luokkaretkellä Unkarissa.

♥ Kesäkuu aloitti vuoden parhaan ajan. Kaikkien aineiden keskiarvolla 9.5 oli hyvä päättää tämä tapahtumarikas ajanjakso, jota muistelen jo haikein mielin.


♥ Heinäkuu oli yhtä tunteiden vuoristorataa. Tähän liittyen kirjoitin postauksen "Päämäärä vai matkanteko?"

♥ Elokuu oli muutosten aikaa. Lukio alkoi, aloin seurustella ja vietin ihanan viikon Kreikan lämmössä. Elämä alkoi pikkuhiljaa hymyillä. "Olen onnellinen, mitä sä luulit?"

♥ Syyskuu meni pitkälti lukion parissa. Koulujutut painoivat päälle ja aikaa ei jäänyt melkein mihinkään muuhun. Kirjoitin varmaan blogihistoriani ajan hankalimman postauksen arasta aiheesta "#Kutsu mua oikealla nimellä!"

♥ Lokakuu seurasi edellisen jalanjälkiä. Blondit saivat apua värin ylläpitoon postauksesta "Blondes have more fun!" ja shoppailuhulluja nauratti postaus "Vaatemokat, joihin sorrun yhä uudelleen".

♥ Marraskuu oli kiireinen ja erityisesti bloggausinspiraatiota vei se urpo, joka esiintyi minuna useammassa kuin yhdessä sosiaalisessa mediassa.

♥ Joulukuu täyttyi monista eri tekemisistä ja joululoman koittaessa olin yksi raato. Onneksi pikkuhiljaa olo on rentoutuneempi ja tasapainoisempi ja palaan arkeen hyvällä otteella.

Kiitos teille kaikille rakkaille lukijoille kuluneesta vuodesta! Vaikka bloggaaminen tuntuu toisinaan niin raskaalta, on tämä kuitenkin älyttömän palkitsevaa ja koukuttavaa touhua - kiitos teidän.