31.3.2016

6X OUTFIT // TALVEN ASUT

Huomenna on aika kääntää jälleen kerran kalenteria (miten ihmeessä aika on mennyt taas niin tolkuttoman nopeesti??) ja koska huhtikuu on jo virallisesti kevättä, on aika pistää talven asut purkkiin ja koota ne vielä yhdeksi kollaasiksi. Mitään jättiihommaa tästä ei kuitenkaan tullut, sillä kuluneen talven aikana sain kuvatuksi kuusi asua????! Bad blogger...

Kuluneen talven juttu on ollut selvästi harmaa. Sitä löytyi lähes poikkeuksetta jokaisesta asusta. Harmaa on niin kiva ja raikas, mutta kuitenkin sopivan simppeli ja turvallinen vaihtoehto mustalle. Ja mikä tärkeintä - koirankarvat erottuvat siitä niin paljon huonommin kuin mustasta. Vaaleanpunainen hattaraunelma -villakangastakkini on ollut kovassa käytössä, rakastan sitä niin paljon!

talvenasut

Oma lemppariasuni on ehdottomasti viimeinen - paljaat nilkat on vaan se juttu. Niistä puheen ollen: kävin tänään iltaduunien jälkeen juoksemassa vetotreeniä ja oli aivan huippufiilis olla ekaa kertaa lenkillä ilman hanskoja niin että tosiaan tarkeni. Valoa riitti koko treenin ajan vaikka lähdin kotoa vasta seitsemän maissa ja takaisin sainkin juosta auringonlaskussa. :) Oli kyllä ekaa kertaa tänä vuonna kunnon kesäinen fiilis!

Tsemppiä kaikille koeviikkolaisille! ;-)

29.3.2016

KUUDENKYMMENSEITSEMÄN PÄIVÄN PÄÄSTÄ

Kevät saa mut inspiroitumaan. Jotenkin kummasti aina säiden lämpenemisen ja päivien pitenemisen myötä saan ihmeellisiä luovuuden puuskia. Tekisi mieli pistää koko vaatekaappi uusiksi ja karsia kovalla kädellä parhaat päivänsä nähneitä yksilöitä pois, suunnitella synttäreitä, aloittaa pari uutta käsityötä ja järjestellä meikkilaatikko. Vetää kaikki tavarat kaapeista ulos ihan vain järjestelläkseen ne uudestaan. Hetki pitää vielä pidätellä, sillä koeviikko alkaa parin päivän päästä ja tällaisille projekteille ei juuri nyt ole aikaa. Ja jos nyt otetaan aika nyt ihan kunnolla puheeksi, voisin väittää että se on aika hyvin koordinoitua seuraaviksi kahdeksi kuukaudeksi. Miten kevät onkin aina niin täynnä kaikkea, vaikka joka vuosi olen vähentänyt harrastuksia? Ehkä ne vanhat muuttuvat yhä haastavimmiksi ja vievät enemmän aikaa niin, ettei muutosta juuri itse huomaa. Ja ajasta puheenollen...

asu3

...kahden päivän päästä aloitan kuljettajatutkintoni
...kolmen päivän päästä aion tehdä monta aprillipilaa, koeviikon ensimmäisen kokeen ja tanssia koko illan
...yhdentoista päivän päästä vietän leiriviikonlopun tanhuhommissa
...kuudentoista päivän päästä täysi-ikäistyn
...kahdenkymmenenyhden päivän päästä lennän Saksaan
...kolmenkymmenenkahden päivän päästä puen jotakin värikästä vapun kunniaksi
...kolmenkymmenenkahdeksan päivän päästä vietän ylimääräistä vapaapäivää
...neljänkymmenkolmen päivän päästä suoritan kitaratutkinnon
...neljänkymmenkuuden päästä juoksen ensimmäisen puolimaratonini
...kuudenkymmenseitsemän päivän päästä pääsen kesälomalle

asu2

Kaikkea jännää siis tiedossa! Onneksi osaan elää aika hyvin päivä kerrallaan niin, ettei tekemisen määrä stressaa läheskään niin paljon kuin ennen. Tälle päivälle riittävät tämän päivän työt, huomiselle huomisen. Elämä on aika hienoa, kunhan vain antaa sille mahdollisuuden!

asu1

BikBok mekko
Xanadux nilkurit

Ihanaa päivänjatkoa sinulle, olet ainutlaatuinen! ♥

Ps. Olen ihan rakastunut tähän mekkoon!

28.3.2016

PÄÄSIÄINEN

kimppu
kukka
kärpässienet
mauri5
pääsiäiskakku
suklaapuput
pasha

Heippa murut! Nyt on pääsiäinen kuulkaas taputeltu ja ei voi muuta sanoa, että nämä neljä päivää kuluivat luvattoman nopeasti. Onnistuin taas yliarvioimaan oman ehtimiseni ja jaksamiseni lyhyellä aikavälillä, mutta enköhän saa puskettua kaikki tarvittavat hommat loppuun asti ajallaan - vaikka sitten hiukan yöunista tinkien.

Joka tapauksessa pyhät menivät mukavasti. Hyvää ruokaa ja perhe ympärillä. Suvun uusi nelijalkainen tulokas herätti ihastusta ja aurinko paistoi taivaan täydeltä. Suklaamunia, pashaa ja mämmiä tuli mussutettua maha kipeäksi asti, ja sängyssä on teemaan sopivat keltasävyiset lakanat.

Seuraavaksi kohti alkaneen viikon haasteita, let's do this!

24.3.2016

Takarivin mies ja muita lavatanssittajia

Lavatansseista löytyy aina paljon erilaisia tanssittajia ja siinä se hienous piileekin - koskaan ei voi tietää kuka on samana iltana sattunut paikalle ja millaisia tanssittajia on luvassa. Tässä muutamia pilke silmäkulmassa koottuja fiiliksiä erilaisista tanssittajatyypeistä!



Urheilija: Hänellä on perus tanssitaito hyvin hanskassa, mutta hän ei turhia fiilistele. Valssissa musiikin nyanssien kuuntelu ja huoliteltu askellus ovat turhia sivuseikkoja, sillä pääasia on kiertää lava mahdollisimman monta kertaa (kolme ja puoli on ehdoton minimi) ympäri yhden biisin aikana.

Prinssi: Hänen kanssa tuntee olonsa väistämättä prinsessaksi. Hän vie kuin unelma ja hänen kanssaan toivoisi kappaleen jatkuvan ikuisesti. Valitettavasti moni muukin on huomannut hänen erinomaisuutensa ja naistenhaulla on turha edes kuvitella ehtivänsä hänen luokseen ennen muita.

Selostaja: Hän on selvästi katsonut liikaa urheilua. Hänen kanssaan on vaikea kuulla edes omia ajatuksiaan, sillä hän on jatkuvasti äänessä kertoen siitä, kuinka haastavaa on väistellä toisia tanssijoita ja ennakoida heidän aikeitaan. Hän keskittyy tanssia enemmän selostamiseen ja keskittää kaiken energiansa törmäyksien estämiseen.

Vakkari: Hän on erinomainen tanssija ja hänet on helppo houkutella hakemaan itseään ottamalla katsekontaktin. Häntä on turvallista ja miellyttävä hakea naistenhaulla. Hänen kanssaan tanssi sujuu kitkattomasti ja ulkopuolisen silmin voisi vaikuttaa siltä, että tuntisimme paremminkin.

Takertuja: Hän ei kerta kaikkiaan ymmärrä selkeitä vihjeitä siitä, että haku ei ole toivottua ja tulee siitä huolimatta hakemaan yhä uudestaan ja uudestaan. 

Naurattaja: Hänen mottonsa on "ihan sama vaikka menisi kuinka vituiksi tahansa, kunhan hymyilee vaan!". Hänen kanssaan tanssiminen ei ole ehkä tanssillisesti parhaimmasta päästä, mutta hänen kanssaan on aivan älyttömän hauskaa ja naurua riittää.

Kurssilainen: Hän on juuri käynyt tanssikurssin ja kokeilee ensimmäisiä kertoja oppimiaan taitoja. Hänen vientinsä on lähinnä suullista ja hänen kanssaan pitää varautua sellaisiin kommentteihin kuten "tanssitaan nyt se yks salsakuvio". Siis mikä?!

Takarivin mies: Hän ei ole miestenhaun aikaan siellä missä muut, vaan hänen (ei enää niin) salaiseen taktiikkaansa kuuluu mitä ilmeisimmin tanssikavereiden valitseminen takaa päin. Hänet saattaa löytää tanssimasta varsinaisen lattian sijasta mitä kummallisimmista paikoista narikan ja kahvion välillä - hän kehtaa erottua joukosta sillä hän on loistava tassittaja. Harmi vain, että häntä on vaikea löytää naistenhaulla.

Lavatanssivuoteni on alkanut hienosti. Tavoitteeni oli tutustua lavatanssimaailmaan paremmin ja konkreettisena tavoitteena oli käydä tansseissa vähintään kerran kuussa. Olen käynyt tansseissa tämän vuoden aikana kuusi kertaa, mikä kertoo siitä että olen todellakin viihtynyt! Bändeistä suosin Hurmaa ja Sinitaivasta, sillä heidän perässään kulkee ehkä hiukan keskimääräistä nuorempaa porukkaa (erityisesti ensimmäisenä mainitun) ja luonnollisesti tanssiminen on hauskempaa oman ikäluokan kanssa. Seuraava täsmäiskuni on aprillipäivä & Ruusulinna, mutta saa nähdä päädynkö jo sitä ennen tulevina pääsiäispyhinä tansseihin. Kovasti jo tanssijalkaa vipattaa, ja kellohamekin odottaa malttamattomana henkarilla että pääsisi taas pyörähtelemään. Innokkaat tanssikaverit ottakaa yhteyttä. ;)

18.3.2016

10 TERVEELLISTÄ VÄLIPALAA

Välipalat ovat iso osa arkea. Varsinkin kiireisinä päivinä ateriaväli voi venähtää hyvinkin pitkäksi ja erityisesti silloin on tärkeää muistaa pieni välipala. Tuskin olen ainoa, joka on aivan tolkuttoman kiukkuinen nälkäisenä. Välipalojen pitäisi olla helppoja, nopeita ja maistuvia. Usein luovuus ei kuitenkaan ole parhaimmillaan siinä vaiheessa, kun kurkistaa keskellä kiireistä päivää tyhjän tuintuiseen jääkaappiin. Siksi kokosinkin teille kymmenkohtaisen listan omista herkkuvälipaloistani!

1. Avokadoruisleipä

ruisleipä
Paahda ruisleipä, viipaloi päälle puolikas avokado ja ripottele pinnalle suolaa.

2. Chia-vanukas

chia
Mittaa 2rkl chia-siemeniä 2dl:aan maitoa, sekoita hyvin ja lisää joukkoon ripaus kardemummaa. Anna turvota jääkaapissa muutamia tunteja tai yön yli ja tarjoile banaaniviipaleiden ja kanelin kera. 


3. Kerrosjogurtti

Kasaa korkeisiin laseihin haluamiasi aineksia kerroksittain. Kuvan annoksissa jogurttia, kaurahiutaleita ja vadelmia.

4. Banaanipannarit


protskupannari
Blendaa 1 kokonainen kananmuna, 3 valkuaista, 1 banaani ja 1 rkl kaurahiutaleita taikinaksi ja paista pannulla. Koristele tuoreilla marjoilla.


5. Smoothie

smoothiet
Sovella oma reseptisi tai kokeile näitä: Porkkana-inkiväärismoothie, Avokado-bananani-smoothie, Tyrnismoothie

6. Vispipuuro

vispipuuro
Vispipuuro valmistuu samoin kuten tavallinen mannapuuro. Lopuksi lisätään joukkoon reilusti jäisiä marjoja, muutama ruokalusikallinen hunajaa ja vatkataan kuohkeaksi.

7. Munakas

1
Simppeli munakas valmistuu tuossa tuokiossa: vatkaa munien rakenne rikki ja sekoita joukkoon halutessasi loraus ruokakermaa. Tarjoile esimerkiksi kurkun, tomaatin ja fetan kanssa, tai kokeile uusia makuja. Omia lemppareitani munakkaissa ovat herkkusienet, pinaatti ja kalkkuna.


8. Kevyt salaatti

salaatti
Valmista välipalasalaatti haluamistasi aineksista. Kuvan salaatissa tuoretta pinaattia, avokadoa, pestoa, kurkkua ja oliiveja.

9. Herkulliset välipalaleivät

Päällystä täysjyväleivät pestolla, rucolalla, juustolla, kurkulla ja tomaatilla.

10. Maitorahka mansikoilla


Maitorahka on tosi monipuolinen raaka-aine, josta saa aikaiseksi vaikka mitä. Yksinkertaisimmillaan sitä voi syödä sellaisenaan esimerkiksi mansikoiden tai muiden marjojen kera. Myös hedelmät ja mysli ovat ihan ykkösjuttuja!


Maistuvaa viikonloppua sulle! ♥

Ps. Jos sulla on joitakin aivan ehdottomia lempparivälipaloja, nyt ois hyvä aika pistää parhaat vinkit kommenteissa jakoon!

15.3.2016

VIRNUILEN ELÄMÄLLE

siruinkinen
asu2

Heippa kaikki rakkaat siellä ruudun toisella puolella! ♥ Edes maanantai ei saanut pyyhittyä tätä paljon puhuttua virnettä mun kasvoilta vaikka sunnuntaina juostut 18 kilometriä painoivat jaloissa ja illan palauttava puolen tunnin kevyt hölkkä tuntui aika pahalta ensimmäisestä askeleesta lähtien. Jaksoin kuitenkin pinnistellä lenkin loppuun asti, sillä puolimaratoniin on enää kaksi kuukautta aikaa. Niin siistiä!

Oon niin innoissani kaikesta mahdollisesta, että on vaikea pysyä paikallaan tässä hetkessä tekemässä niitä juttuja, jotka olisivat tällä hetkellä prioriteettilistan kärjessä. Mutta jos vanhojen hetkien fiilistely ja tulevaisuudesta unelmointi saavat aikaan niin hyvän fiiliksen, eikö se olekin ihan jees?

asu5
asu4

Välillä on älyttömän hienoa pysähtyä kuulostelemaan menneitä hetkiä. Mitä kaikkea hienoa viime päivinä, viikkoina tai kuukausina onkaan tapahtunut. Miten aiemmat unelmat ja haaveet muuttuivat todeksi ja sitten menneisyydeksi. Kun olemme saavuttaneet tavoitteen, meillä on monesti tapana  iloita vain hetki ja puskea sitten lujaa eteenpäin kohti seuraavaa tavoitetta. Tavoitteiden saavuttamisessa ei ole sinänsä mitään pahaa, mutta meidän kaikkien tulisi olla iloisia ja ennen kaikkia ylpeitä itsestämme ja saavutuksistamme. Mikään onnistuminen ei koskaan vanhene.

Kukaan ei estää meitä palaamasta vanhoihin muistoihin, eikä kukaan voi viedä sitä leveää hymyä, jonka ne tuovat väistämättä kasvoille. Vaikka juoksutavoitteeni ovat vuosien varrella vaihtuneet kunnianhimoisemmiksi, muistan yhä ensimmäisen lenkkini, jonka sain juostua vain puoliväliin saakka suunnitellusta. Joka kerta sitä ajatellessani hymy kohoaa korviin - se tuntui silloin niin valtavalta itsensä ylitykseltä ja tällä hetkellä se on suurinpiirtein kärpäsen kakkaa verrattuna tavallisiin lenkkeihini. Mutta siitä se kaikki lähti ja ilman sitä ei oltaisi tässä, siksi muistelen sitä lämmöllä.

En voi muistella hymyilemättä sitä puuta, mihin kiipesimme jatkuvasti lapsina aina kun äidin silmä vältti, edesmennyttä koiraamme, ala-asteen lopussa saatua stipendiä, seiskaluokkalaisena tehtyjä hölmöyksiä, ensimmäisiä seurustelukokeiluja, viime kesäistä kielikurssia Saksassa, joulukuisia Tapanin tansseja, tammikuun Folklandia-risteilyä, helmikuun pitkiä hiihtolenkkejä auringonpaisteessa, lauantai-illan tapahtumia tai sunnuntain lenkistä tullutta itsensä ylittämisen fiilistä.

asu6
asu7

Vastaavasti käytän paljon aikaa myös unelmoinnille ja tulevaisuuden suunnittelulle. En voi ajatella hymyilemättä tulevia tanssi-iltoja, pääsiäistä, synttäreitäni, tulevaa ulkomaanmatkaa, puolimaratonia tai koulujen loppumista. Saan aikaan itselleni onnellisen fiiliksen jo ajatellessani lämpimiä kesäiltoja, shortseja, valoisuutta ja auringonottoa. Pelkkä kesämökin ajatteleminenkin tuo lämpimän tunteen sydämeen...

Ei sitä voi pieni ihminen muuta kuin hämmästellä kaikkea sitä ihmeellistä, mitä on saanut kokea ja mitä hienoa onkaan vielä tiedossa! Olen niin äärettömän kiitollinen kaikesta siitä mitä olen saanut kokea, pienistä ja isoista asioista. Tietysti on ollut vaikeita hetkiä, pitempiä kausiakin, mutta ilman niitä en olisi tässä tällaisena kuin olen: vahvempana, itsevarmempana ja rohkeampana. Sopivasti hulluna, niin että uskallan hypätä tuntemattomaan ja oppia sitä kautta itsestäni uutta. Kaikki kokemani hetket, tapaamani ihmiset, onnistumiset ja epäonnistumiset ovat muokanneet minusta minut. Ja hienointa on se, että tässä ei olla vielä lähelläkään valmista. Että voin hymyillä hyvillä mielin menneisyydelle, virnuilla tässä hetkessä ja kohottaa katseen toiveikkaasti kohti tulevaa.

asu1
Kuvat: Ida R.

Cubus poolo
Doctor Denim farkut
Lenkkarit Nike
Koru Glitter

Ihanaa päivää sinulle ja suuri kiitos siitä että olet siellä! ♥

14.3.2016

SE BRUNEIN SULTTAANIA TOIVONUT TYTTÖ

Jos sanoin lauantaina päivällä olevani jossakin ihmeellisessä kuplivassa onnellisuuden tilassa, en tiedä enää millä luonnehtisin sen illan fiiliksiä - ylistävät adjektiivit loppuisivat kesken. Ehkä sellaisessa ylitsepursuavassa onnellisuuden tilassa, etten voi muuta kuin hymyillä kuin idiootti? SIIS TÄÄ ON NIIN SIISTIÄ!!!! Osa teistä varmaan muistaa muutaman viikon takaisen postauksen Tallinnan reissusta. Mainitsin siinä jotakin biisitoivelappusesta ja Sinitaivaasta ja toissapäivänä tarina sai jatkoa. Mietin hetken, mistä aloittaisin, mutta eiköhän aloiteta ihan alusta?

sinitaivas

Kuulin Sinitaivaan soittoa ensimmäisen kerran Tapaninpäivän tansseissa Korson Lumossa. Ihastuin bändiin oitis ja varmaan osansa asiaan teki huipputanssittajat, joiden vuoksi muutamat biisit jäivät erityisen hyvin mieleen. Siitä lähtien olen valkannut tansseja bändin mukaan ja olen käynyt kuuntelemassa poikia Parolan Satulinnassa, Nurmijärven Ruusulinnassa, M/S Finlandialla ja lauantaina Lahden Pesäkalliossa.

Äiti valikoi meille sellaisen hiihtolomaristeilyn, jolla Sinitaivas esiintyi. En olisi voinut olla yllätyksestä onnellisempi tai odottaa reissua enempää, vitsit äiti kyllä keksi hienosti! Laivalla esiintyi kuitenkin joku ihan toinen bändi ja oltiin hiukan ihmeissämme. Siinä istuskellessamme huomattiin bändin tavaroita läheisten rappusten alla ja tajuttiin heidän esiintyvän vasta paluumatkalla. Hetken mielijohteesta saatiin idea jättää pojille biisitoive ja ei siinä kauaa mennytkään, kun olin rustannut pienen lappusen, jossa toivoin Brunein sulttaania soitettavaksi paluumatkalla. Tiputin lapun kitarakotelon päälle ja Tallinna-päivän päätteeksi kiirehdettiin ajoissa laivaan saadaksemme eturivin paikat.
Kuuntelin Sinitaivasta ihan innoissani ja kun Juhis alkoi kertoa sinä päivänä sattuneesta hassusta jutusta, en voinut muuta kuin hymyillä kilpaa Pepsodent-mainoksen kanssa. Biisitoive toteutui. Tauolla kipitin basistin luokse ja kiitin biisitoiveen toteutumisesta. Samalla kysäisin olisiko heillä levyjä myytävänä, mutta laivalla levyjen ostaminen ei harmikseni onnistunut. Hän sanoi, että mun pitää tulla keikalle ja lupasin.

Noh, lauantaina sain tanhukaverin kuskiksi ja lähdettiin ajelemaan hyvissä ajoin Lahteen. Päätettiin ottaa aluksi kahvit tanssien alkuja odotellessa ja siinä jonotellessa basisti käveli vastaan. Moikattiin, ja ihme ja kumma hän muisti minut "siksi Brunein sulttaania toivoneeksi tytöksi" ja kysyi halusinko sen levyn, jolla biisi on. Vastasin myöntävästi ja hän pyysi odottamaan ja jäin typertyneenä seisomaan paikalleni. Mitä juuri tapahtui?? Kohta hän palasi levy mukanaan ja antoi sen minulle. Koitin soperrella parhaani mukaan kiitokset ja annoin halin - loppuillan en voinut muuta kuin hymyillä. Niin siistiä!!! Kirsikkana kakun päälle sain tanssitettua vielä kahta bändiläistä ja nimmareilla varustetun kortin. ;) Ei tällaista tapahdu oikeassa elämässä, ainakaan mulle!

Seuraavaksi näen heidät aprillipäivänä, mutta onneksi sitä odotellessa voin fiilistellä biisejä Spotifyn sijaan ihan oikealta levyltä! Ei enää mainoksia siis. :) Hiukan fanituksen tasostani kertoo myös se, että huomasin lauantaina heidän laulaneen omaa biisiään väärillä sanoilla yhdessä kohdassa. Ehkä pitäisi hiukan rajoittaa, muttei ainakaan ihan vielä! :-D

Mikä tämän kaiken tarinan opetus nyt oli? Luulen että monille teistä kyseinen bändi ei sano juuri mitään ja koko homma saattaa kuulostaa vallan turhanpäiväiseltä hypetykseltä, mutta ehkä pointtina on se, mitä kaikkea pieni kiva ele voikaan saada aikaan. Jos saat joskus jonkun hassun pikku idean, älä pelkää toteuttaa sitä, sillä ikinä ei voi tietää mihin kaikkeen se johtaa.

Ps. Levy on kuunneltu nyt kolme kertaa alusta loppuun

12.3.2016

OLEN ONNELLINEN

coffee










Mä kuplin tällä hetkellä jossakin ihmeellisessä onnellisuuden tilassa. Tänä aamuna kun heräsin, ensimmäisenä ajattelin, että on tää kaikki vaan niin hienoa. Mulla on niin paljon rakkaita ihmisiä ympärillä ja saan tehdä elämässäni niin paljon sellaisia asioita joista tykkään. Jokaisessa päivässä on jotakin hyvää, jopa siinä kaikkein harmaimmassa.

Käytiin eilen ajelemassa kaverin kanssa, joka sai ajokortin vasta hetki sitten. Tuli sellainen tunne, että ei hitto, mehän ollaan kohta jo aikuisia. Ainakin melkein. Puheltiin kaikkea maan ja taivaan väliltä ja on niin siistiä, kun voi jutella jonkun sellaisen kanssa, jonka kanssa voi luottaa siihen ettei toinen tuomitse.

Illalla kokoonnuttiin yhteen lempparityttöjen kanssa ja istuttiin iltaa herkkujen parissa. Ei tehty mitään sen kummempaa, mutta oli älyttömän ihanaa kokoontua yhteen - ollaanhan me oltu samalla luokalla kolmosesta lähtien eli tunnettu lähes kymmenen vuotta. Näiden tyyppien kanssa ollessa tuntuu siltä, ettei viime kerrasta olisi kulunut hetkeäkään ja aina voidaan jatkaa siitä, mihin viimeksi jäätiin. Se ei ole mikään itsestäänselvyys ja uskon että meidän ystävyys tulee kestämään pitkään.

kahvi

Ystäväni haki minut päivällä kahville ja istuttiin alas puhumaan hänen ja ohjaajakaverini kanssa tanhujutuista ja vähän muustakin. Ihanaa että minulla on elämässäni luotettava aikuinen, jonka kanssa on niin mukavaa ja luontevaa olla. Ja miten ihanaa, että kuusi vuotta sitten kesällä lähtiessämme tanhureissuun kysyin kyseistä ohjaajakaveriani istumaan bussissa viereeni, vaikkei oltu sitä ennen tekemisissä juuri ollenkaan. Siitä lähtien ollaan oltu erottamattomat tanhubestikset.

Huomattiin muuten tyttöjen kanssa, että meistä on tullut vanhoja. Tässä muutamia huomioitamme:
  • Ei jaksettu tehdä itse ruokaa, vaan tilattiin iso kasa pitsoja suoraan kotiovelle
  • Otettiin vain yksi yhteiskuva
  • Luvattiin monta kertaa lopettaa lukiosta puhuminen, mutta silti puheenaihe kääntyi jatkuvasti takaisin koulujuttuihin
  • Monet meistä ovat kiinnostuneita käsitöistä
  • Alettiin haukotella jo yhdentoista jälkeen
  • Viimeisetkin menivät sänkyihin puoli yhdeltä
  • Oltiin syömässä aamupalaa jo yhdeksältä

coffeemoment
Muita asioita, joista olen tällä hetkellä erityisen onnellinen:

Äidin välittämät terkut isoveljeltä
 Kotiovella häntää heiluttava rakas koira
Superkivat auringonpaisteessa napatut asukuvat
Se että olen pitänyt tänään täysin kouluvapaata päivää pitkästä aikaa
Historiasta saatu 10+
Vastalakatut kynnet
Paljaat nilkat ja astetta keväisempi sää
Söpöt ystävän tekemät kiharat
Bonsai-puuni on alkanut kasvattaa uusia lehtiä - pelkäsin jo hetken että se olisi kuollut
Tämän iltaiset tanssit Sinitaivaan tahdeissa!

happiness

Ihanaa lauantaita sinulle! ♥

10.3.2016

SAY HELLO TO MY NEW PONCHO

sirui
Natural Style poncho // Seppälä hame // Kirppari saappaat

Heips muruset! Mulla on ollut viime päivinä hommaa aamusta iltaan ja jotenkin tuntuu, ettei aika riitä mihinkään. Koulussa on ollut paljon hommaa ja siihen päälle kun lisää harrastuksia, palaveria, hammaslääkäriä, lenkkejä, hiukan duunia ja hiukan parisuhdeaikaakin, ei ole ainakaan ollut tekemisestä pula. En siis valehtele yhtään sanoessani, että olen super onnellinen alkavasta viikonlopusta! Perjantaina olisi tarkoitus viettää tyttöjen kanssa laatuaikaa ja lauantaiksikin on jo yhdet kahvilatreffit buukattu - illalla tie jatkuu mitä luultavimmin tansseihin lempparibändin perässä. Tylsää ei pitäisi tulla siis viikonloppunakaan, mutta en valita! On ihanaa huomata kalenterin täyttyneen kivoista jutuista ja onneksi sunnuntaina on aikaa ottaa iisimmin. 

Kuluneen viikon aikana olen kuvaillut vaikka mitä kivoja juttuja teille tänne blogiin, mutta harmikseni tietokoneen parissa vietetty aika on jäänyt ihan minimiin ja tämäkin asu on peräisin maanantailta. Parempi kuitenkin myöhään kuin ei milloinkaan ja kansioissa odottava materiaali on oikeastaan aika positiivinen ongelma! Kuullaan siis pian uusien juttujen parissa.

Ihanaa loppuviikkoa sinulle! ♥

7.3.2016

VINKKEJÄ SÄÄNNÖLLISEEN LIIKKUMISEEN

Miten liikkua säännöllisesti?

Tätä kysymystä ainakin allekirjoittanut on pyöritellyt mielessään toistuvasti. Kuulun niihin tyyppeihin, jotka innostuvat jostakin asiasta, minkä jälkeen eivät mitään muuta teekään, mutta jossakin vaiheessa innostus lopahtaa ja tauot saattavat venähtää tolkuttoman pitkiksi. Siksi ajattelinkin koostaa teille (ja yhtälailla itselleni) pienen vinkkipankin, joka antaa eväitä säännölliseen liikkumiseen.



1. Liiku maanantaisin

Tämä on yksi parhaista vinkeistä, jonka olen koskaan kuullut. Vaikka ajatuksena saattaa tuntua hassulta, miten joku tietty viikonpäivä voisi vaikuttaa kokonaisvaltaiseen liikkumiseen, tässä on perää. Kun aloittaa viikkonsa liikunnalla - oli se sitten kevyt kävelylenkki tai kunnon hikitreeni - koko viikko alkaa paremmin. Sitä paitsi jos tavoitteena on liikkua esimerkiksi viitenä päivänä viikossa, aloitettuasi heti maanantaina sinulla on paljon enemmän pelivaraa. Yleensä aloittaminen on kaikista haastavinta ja sen takia kannattaakin aloittaa saman tien - heti maanantaina!

2. Sovi lenkkitreffejä

Mikään ei motivoi paremmin lähtemään lenkille, kun kaveri joka odottaa polun varressa yhteistä treenihetkeä. Lenkki tulee harvemmin peruttua, kun tapaaminen on sovittu etukäteen ja yhteistä aikaa ystävien kanssa ei ole koskaan liikaa! Yhteinen urheiluhetki saa molemmat tsemppaamaan ihan eri tavalla kuin yksin treenatessa ja samalla voi vaihtaa kuulumiset ja parantaa maailmaa. Huom! Treffailu sopii toki myös muihinkin lajeihin kuin lenkkeilyyn!

3. Kirjoita treenit ylös (ennen ja jälkeen)

Olen ehdoton perinteisen paperikalenterin kannattaja, sillä minulle on tärkeää pitää menot hanskassa ja hahmotan ne paljon paremmin vanhasta kunnon kalenterista kuin puhelimen näytöltä. Merkkaan treenit aina kalenteriin ylös tyylillä Lenkki 45min (7,5km) ja vedän ne yli pinkillä yliviivaustussilla, kun homma on hoidettu. Mitä enemmän pinkkiä, sen parempi! Sunnuntai-iltaisin käytän vielä hetken aikaa siihen, kun luonnostelen tulevan viikon treenit valmiiksi (jos en tiedä menojani vielä ihan tarkkaan, saatan kirjoittaa saman treenin kahteen paikkaan ja valita itselleni sopivamman ajankohdan lähempänä). Pieni suunnitelmallisuus tekee hyvää, mutta liian ehdoton ei kannata olla.

4. Älä taukoile kahta päivää putkeen

Tauot ovat urheilijoille tarpeen ja elimistö kaipaa myös lepopäiviä. Oma nyrkkisääntöni on, etten pidä kahta taukopäivää peräkkäin. Jos kroppa on hyvin rasittunut, voin ensimmäisenä päivänä levätä ja toisena tehdä erittäin kevyen ja palauttavan treenin. Kahden päivän täysi tauko voi kuitenkin venyä helposti paljon pidemmäksi ja sen vuoksi pyrin pitämään taukoja aina yksi päivä kerrallaan. Poikkeuksena tietenkin sairastelut, silloin pitää levätä kunnolla!!

5. Kuha treenaa!

Kaikkea ei pidä ottaa liian vakavasti. Suunnitelmat muuttuvat ja tilanteet vaihtuvat. Pääasia on kuitenkin se, että treenaat. Ei sillä niin väliä, mitä urheilua harrastat tai kuinka kauan. Kunhan teet edes jotakin. Kymmenen minuutin kävelylenkkikin on parempi kuin ei mitään. Jos joskus on sellainen tilanne, että et saa alkuperäisiä suunnitelmiasi toteutettua syystä tai toisesta, älä heitä työtäsi hukkaan. Tee edes jotakin. Kiireisenä päivänä voit varastaa vaikka 20 minuuttia aikaa laittamalla herätyksen aavistuksen aiemmaksi ja tehdä nopean kotitreenin ennen muita aamutoimia. Sillä ei ole niin väliä mitä teet, kunhan teet edes jotakin.

Liikunnan iloa sinun viikkoosi! ♥

6.3.2016

SUNDAY MOOD

Sunnuntait on parhaita. Saan nukkua rauhassa pitkään, ehkä herätäkin välissä ja jatkaa unia hyvillä mielin. Käytän aamupalan tekoon tavallista enemmän aikaa ja syön ihan rauhassa. Pukeudun mukaviin kotivaatteisiin ja nautin puhtaasta kodista. Päivällä menen lenkille ja syödään yhdessä vanhempien kanssa - harvoin arkena tulee tilaisuutta istua yhtä aikaa alas. On ihanaa lukea lemppariblogeja ajan kanssa ja näpytellä ehkäpä kommenttikin kirjoittajan iloksi - usein arkena unohdan tämän pienen eleen, joka tekee monen bloggaajan päivästä paljon iloisemman. Sunnuntaisin on hyvin aikaa tehdä uusia reseptikokeiluja tai leipoa jotakin hyvää.

Jotkut eivät uhraa sunnuntaisin ajatustakaan koululle tai työlle, mutta usein teen pakollisia juttuja pois alta myös sunnuntaisin. Sunnuntaisin tavallinen opiskelukin tuntuu ihan erilaiselta. Ajan kanssa lukeminen hyvän musan soidessa tuntuu suorastaan mukavalta. Mieli on virkeä ja hommat sujuvat ihan eri tavalla. Parasta on aloittaa koulujutut heti aamusta, niin illalla ei tarvitse enää murehtia läksyjä, sanakokeita tai palautettavia töitä.

sundaymood
nalle

Sunnuntain takuuvarma tunnusmerkki on illan tanhuharkat. On ihanaa päättää viikko lempparilajin parissa ja tavata tuttuja. Kotiin tullessa on virkistävää käydä suihkussa, syödä iltapalaa ja istahtaa alas. Katsoa ehkä hiukan telkkaria, lukea kirjaa tai neuloa villasukkia. Suunnitella tulevaa viikkoa ja muistella kuluneen viikon kohokohtia. Mennä aikaisin nukkumaan ja herätä seuraavana aamuna virkistyneenä uuteen viikkoon. Sellaisesta sunnuntaista mä tykkään. Rentoa meininkiä aamusta iltaan, akkujen lataamista ja kevyttä urheilua. Kuinka tärkeää onkaan välillä pysähtyä alas ja olla vaan - vaikka nalle kainalossa.

sunnuntaifiilis

Rentouttavaa sunnuntaita sinulle! ♥

5.3.2016

TERVEELLINEN SUKLAAVANUKAS

terveellinensuklaavanukas

Omalla kohdallani terveellisestä ruokavaliosta lipsumiset tapahtuvat aina sietämättömäksi käyvän makeanhimon myötä. Vaikka en missään herkkulakossa olekaan ja perinteinen herkuttelu on yhä osa elämääni, välillä tekee mieli syödä keveämmin. Silloin kaikenlaiset herkunkorvikkeet pääsevät parhaiten oikeuksiinsa ja tämä terveellinen suklaavanukas on omiaan makeanhimon yllättäessä. Resepti syntyi puoliksi vahingossa, kun lenkin jälkeen heittelin blenderiin kaikkea mitä sillä hetkellä teki mieli! Monet ovat varmaan kuulleet jo avokadosuklaavanukkaasta, mutta omalla kohdallani se aiheutti pelkän yökkäysrefleksin. Tämä sen sijaan meni melkein oikeasta, vaikka ei se kuitenkaan perinteistä versiota voita. ;)

healthychocolatepudding

TERVEELLINEN SUKLAAVANUKAS (2 annosta)

1 kananmuna
1 banaani
1 omena
2-(3) taatelia (kuivattua)
1 tl hunajaa
1-(2) rkl tummaa kaakaojauhetta

Pilko hedelmät pienemmiksi ja heitä kaikki ainekset blenderiin. Sekoita hyvin ja maista. Halutessasi lisää makeutta lisää taateli tai hunajaa, ja jos kaipaat lisää suklaisuutta, lisää kaakaojauhetta. Kaada tarjoiluastiaan ja koristele muutamalla banaaniviipaleella. Nauti!

suklaavanukas

Ihania herkutteluhetkiä sinulle! ♥

4.3.2016

KUN URHEILU EI MOTIVOI

1

Urheilusta puhuttaessa hehkutetaan usein sitä hyvää fiilistä, jonka treeni saa aikaan koko kropassa. Toiset kertovat saavansa mielettömiä kiksejä jo suorituksen aikana ja toiset vannovat treenin jälkeisen hyvän olon nimeen.  Ei ihme, että tämän hehkutuksen keskellä on välillä vaikea ymmärtää itseään. Miksi minä en motivoidu? Miksi lenkki ei tuntunut hyvältä? Miksi kesken treeniä alkoi taas itkettää? Eikö näitä superihmisiä koskaan ärsytä lähteä lenkille sateeseen? Eikö kotisohva houkuttelisi heitäkin enemmän pitkän päivän jälkeen, kuin salille lähteminen?

Urheilu ei ole aina ihanaa. Jos väittäisin aina nauttivani jokaisesta toistosta, askeleesta tai metristä, valehtelisin. Välillä treenit eivät vain yksinkertaisesti suju. Sellaisina hetkinä sitä alkaa helposti esittämään itselleen liian vaikeita kysymyksiä ja etsimään ehkä liiankin hanakasti mahdollisia syyllisiä nykyiseen olotilaan. Usein miten asioilla on kuitenkin tapana järjestyä omalla painollaan ja itsensä syyttelyn sijaan tulisi keskittyä jatkamaan eteenpäin.

On normaalia, että välillä tulee niitä kausia, jolloin mikään ei suju. On normaalia olla haluamatta mennä lenkille. On normaalia tuntea itsensä epämotivoituneeksi ja epävarmaksi. On normaalia tuntea olonsa hiukan sairaaksi treenatessaan, luovuttaa puolivälissä ja syödä huonoa ruokaa. Kaikki tämä ei kuitenkaan ole vain sitä, mitä SINä teet ja mistä SINÄ huolehdit. Me KAIKKI tunnemme niin joskus ja se on ihan normaalia. Meillä kaikilla on niitä hetkiä.

Olennaista ei ole se, jätätkö treenit väliin vaiko et. Sillä ei ole mitään merkitystä, jos syöt huonoa ruokaa, tunnet olosi epämotivoituneeksi tai epäliikunnalliseksi. Yksi treeni, päivä tai viikko sinne tänne. Sillä ON väliä, että et lannistu. Että kaikesta huolimatta kokoat itsesi kun olet valmis ja jatkat.

Tsemppiä! ♥

1.3.2016

HYMY

Minähän en kuvissa hymyile. Ainakaan suu auki. Ai miksikö? Hampaani eivät ole säihkyvän valkoiset kuten Pepsodent -mainoksessa ja hammasrivi ei ole niin suora kuin monta vuotta rautoja käyttäneeltä voisi odottaa. Naamakin näyttää ihan nelikulmiolta hymyillessä (katso vaikka alempi kuva jos et usko!) ja oikeastaan näytän enemmän irvistävältä kuin hymyilevältä, joten turha edes yrittää. Pikku juttuja, joita tuskin kukaan muu huomaa kuin minä itse. Monesti me itse olemmekin niitä, jotka tuomitsevat oman peilikuvamme kaikista jyrkimmin. Tuskin olen ainoa, joka on syyllistynyt ajattelemaan jollakin julkisella paikalla sitä, mitä muut minusta juuri nyt ajattelevat. Todellisuudessa kukaan muu tuskin ehtii kiinnittää siinä mielessä edes huomiota sinuun, sillä he ovat liian kiireisiä ajattelemaan, mitä muut heistä ajattelevat. Koomista, eikö?

Koko elämäni olen enemmän tai vähemmän miettinyt sitä, mitä muut minusta ajattelevat. Mitä vanhemmaksi olen tullut, sitä vähemmän olen enää välittänyt toisten mielipiteistä, mutta valehtelisin jos väittäisin, että ne eivät vaikuttaisi minuun tippaakaan. Ihminenhän on kuitenkin pohjimmiltaan laumaeläin ja luulen, että jokainen meistä kaipaa jollakin tasolla muiden hyväksyntää. Monesti kuitenkin ne itsevarmimmat tyypit kiehtovat meitä eniten, positiivisuus tarttuu ja hymy tekee ihmisen helposti lähestyttävämmäksi. Vaikka olisi kuinka huono päivä, aina voi silti nauraa jollekin hassulle jutulle hyvän ystävän tai miksei jonkun tuntemattomammankin tyypin kanssa. Ja jos murehtii tarpeeksi kauan, lopulta itku muuttuu väistämättä nauruksi.

Tänään ei ollut kovin hyvä päivä, mutta tätä postausta kirjoittaessa olen ehtinyt toljotella omaa hammasriviäni jo niin kauan, että väkisinkin on alkanut hymyilyttää. Sateelle emme voi mitään, mutta voimme silti oppia tanssimaan säällä kuin säällä!

hymy
smile

Paljon hymyjä sinun maaliskuuhusi! ♥